torstai 31. toukokuuta 2012

Farkut!

Jippii, uudet ratsastusfarkkuni saapuivat eilen!

Vaikka jännitin niiden mahtumista etukäteen, oli koko hyvä. Hiukan tiukka, mutta kokemuksesta tiedän, että pöksyt venyy käytössä ja materiaali näissä oli mukavan pehmeätä. Aiemmat rakkaat farkkuni olivat kokoa isommat ja aavistuksen löysät, joten otin riskin, joka tällä kertaa kannatti. Onneksi! Olisi ollut sääli eilen pakata pöksyt ja lähettää takaisin, kun sen sijaan kipaisin innoissani tallille ratsastamaan :)

Anni pohtii omassa kirjoituksessaan saman valmistajan eli MarthaRideWearin toista farkkumallia, ja päätyy lopulta koko(nahka)paikkaisiin mustiin, jotka kieltämättä ovat enemmän ratsastushousut. Näissä farkuissa ajattelin kulkea kesällä ihan muutenkin ja tarvittaessa hypätä hepan selkään. Vaikka eilinen testiratsastus osoitti, että kyllä kyseessä ovat toimivat ratsastushousut ja myös sen, etten välttämättä enää tarvitse kokopaikkoja pysyäkseni satulassa... Jippii siitäkin!

Nämä aiemmat mustat Agnes-farkut ovat olleet käytännössä ainoat ratsastushousuni viime syksystä saakka (talvella oli pakko välillä mennä toppiksilla) ja olen ollut niihin aivan super-tyytyväinen. Vaikka hintaa housuilla on melkoisesti, ovat ne olleet myös erittäin kestävät, mutta ennen kaikkea katseenkestävät. Sillä mikä voisi olla tärkeämpää kuin olla edukseen myös tallilla??


maanantai 28. toukokuuta 2012

Ylpeä äiti

Viikonlopun estekisat menivät hienosti, kyllä saa taas äiti olla ylpeä tyttärestään ja luottoponi Otosta!

Tyttö osallistui 50 ja 70cm luokkiin ja kummastakin tuli siistit 0-0 radat, hyvällä ajalla. 50cm luokassa "meidän ponijengiläiset" veivät hienon kolmoisvoiton; tyttö ja Otto olivat kolmansia. Kyllä äidit olivat iloisena kentän laidalla, turhaan ei herätty aamulla auringon nousuun!

Aamulla Ottoa jännitti tosi paljon, mutta jännitys hiukan tasaantui kisapaikalle päästyä. Kopissa mukana ollut kaverikin oli tosi kiva, vaikka ensin sekin taisi jännittää... Verkka meni mukavasti, vaikka hyppyjä tyttö ei ottanutkaan kuin yhden toiseen kierrokseen, meni kuulemma niin hyvin ettei viitsinyt turhaan tehdä ylimääräistä. Taisi olla hyvä ratkaisu, sillä osa hevosista hyytyi radan loppuvaiheilla ja ilmakin oli kuuma. Jostain syystä tämä meidän ratsukko aloittaa radan kuin vanhat konkarit (vaikka nämä olivat vasta toiset kisat tallin ulkopuolella ) eikä pientäkään epäröintiä tai jännitystä ole ilmassa lähtömerkin jälkeen. Kisoissa olen saanut ilokseni todistaa siistiä ratsastusta, josta näkyy kummankin ilo. Sekä hevonen että ratsastaja rakastavat hypätä.

Eilen Otolla oli ohjelmassa rento palauttava maastolenkki ja herkuttelua voikukilla. Kyllä oli pieni poni iloinen! :)


tiistai 22. toukokuuta 2012

Lakatut varpaankynnet

Mistä tietää, että on kesä? Siitä, että sukat on piilotettu kauimpaiseen laatikkoon ja varpaankynnet on maalattu kauniin punaisiksi!

Täällä siis nautitaan vihdoinkin kesästä; auringosta, lämmöstä, ötököistä ja vihreästä. Hepat eivät ole vielä päässeet laitumelle, mutta vihreitä herkkuja olemme kantaneet tarhaan ja antaneet toisten nauttia pienimuotoisesti ennen kunnon vapautta.

Satulaongelmien selättämänä olemme pitäneet nyt Otolla hiukan normaalia enemmän vapaita. Olemme myös keskittyneet villiin laukkailuun estesatulalla eli pää tyhjänä koohottamiseen, joka osaltaan on varmasti piristänyt meitä ja laukkaan on löytynyt jälleen uusi vaihde. Tyttö valmistautuu viikonlopun estekisoihin ja minä olen harjoitellut kovasti kevyttä istuntaa, joka ei muuten tunnu enää niin pelottavalta. Kyllä niitä esteitä vielä mennään!

Eli ei mitään kovin erikoista täällä, tällä kertaa :)