maanantai 31. maaliskuuta 2014

Chian siemenet

Minulla kävi flaksi ja voitin chian siemeniä Ruuhkavuosiratsastajan blogista! Arvonta tuli mitä parhaimpaan aikaan, sillä olin juuri osallistumista edeltävänä päivänä miettinyt mahtaisikohan chian siemenet auttaa meillä. Ja sitten menin vielä voittamaan ne, ennen kuin ehdin oikeasti tutkia asiaa enempää! Kyllä piristi tätä rankkaa kevättä!

Arvonnan järjesti muuten Chia de Gracia, jos haluatte tutkia siemeniä tarkemmin tai vaikkapa tilata. Itse ajattelin ostaa vielä tulevilta hevosmessuilta toisen pussin, kun luin jostain, että heillä on siellä tarjouksia :)

Siemenet saapuivat supernopeasti ja jo lauantaina pääsin testaamaan mitä Masa oli niistä mieltä. Ohjeissa sanottiin, että siemenet voi antaa sellaisenaan tai liottaa kylmään veteen (kuumaa vettä ei suositella rasvahappojen vuoksi), jolloin niistä tulee hiukan geelimäinen liuos. Tätä oli pakko testata ja niinpä Masa sai maistaa puuroa. Normaalisti poni on tosi epäluuloinen uusia ruokia kohtaan, mutta tätä maiskutteli ihmeissään. En voi sanoa, että olisi tykännyt tosi paljon, mutta suostui syömään :) Otto ja Penakin maistoivat ja tykkäsivät (ei toki yllätyksenä) tosi paljon. Eilisestä aamusta eteenpäin Masa saa siemenet sellaisenaan aamuruuan seassa enkä malta odottaa huomaako ponissa mitään eroa.

Itseäni chian siemenet kiinnostavat nimenomaan niiden rasvojen vuoksi. Chian siemenissä on runsaasti omega-rasvahappoja ja siemenet sisältävät runsaasti kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, rautaa, antioksidantteja ja vitamiineja (A, B1, B2, B3, E) sekä proteiinia. Masalla on (luultavasti) kesäihottuman vuoksi hilseilevä iho ja uskoisin sisäisesti rasvan tekevän tosi hyvää ihon kunnolle. Kuitenkin poni on helposti lihova eikä tarvitse ylimääräistä energiaa, joten mitä tahansa rasvoja ei voi antaa.

Kesäihottuman lisäksi chian kerrotaan auttavan ruuansulatukseen ja parantavan yleisesti kuntoa, luultavasti vitamiinipitoisuutensa vuoksi. USA:ssa messuilla chiaa oli laitettu vaikka mihin, siis ihmisten ruokiin ja uskoisin sen tulevan vauhdilla myös tänne Eurooppaan. Paperilla chia kuulostaa hiukan liian hyvältä ollakseen totta, mutta toisaalta en ole nähnyt negatiivisia kommentteja netissäkään. Mielenkiintoista siis!


Häntä on tuuhentunut mukavasti puolentoista vuoden aikana

Pyysin tyttöä videoimaan laukkaamistani eilen ja tälläinenkin tauko tuli nauhalle. Ihanat ponit!

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Takaisin satulaan

Flunssa alkaa olla taltutettu ja satulaan olen päässyt takaisin jo pariin kertaan. En ole vuosiin ollut niin kipeänä kuin nyt enkä ole tainnut olla yhtä pitkään ratsastamatta kunnolla kolmeen vuoteen (Pena on ollut meillä nyt kolme vuotta!) *sydän* Kaikkiaan viisi ratsastusta kolmeen viikkoon, eikä valmennusta lukuunottamatta hömpöttelyä kummempaa. Poni on ollut paljon vapaalla. Onneksi ei ole virtaa keräävä tyyppi, mutta pieni masu on tullut... Eiköhän se lähde pian liikkeelle :)

Pientä rakennekuvaa eiliseltä

Paavikin on päässyt ulkoilemaan. Inhoaa sitä syvästi :)

Eilen kävimme maastossa kävelylenkillä ja oma oloni oli vielä hutera. Tänään fiilis oli parempi ja Masakin tuntui paremmalta, erityisesti lopussa käveli normaalin tuntuisesti eikä enää viitsinyt pelätä jokaista pikkulintua. Sain serkultani haasteen jo reissuni aikana, mutta vasta nyt pystyin miettimään toteutusta. Ei mitään extremeä, vaan mukava ja rentouttava sunnuntaimaasto poikain kanssa, vaikka Jillan haaste hiukan asetti paineita.... Eikös tämän haasteen tarkoituksena ollutkin, että tehdään jotain kivaa eikä meille hengenvaarallista??



Tämä oli hiukan pidempi versio, koska tähän on kiva itsekin palata myöhemmin.
Salaa toivon, etteivät haastetut tartu haasteeseen ja saan pullon proseccoa ;) 

lauantai 15. maaliskuuta 2014

Paluu arkeen

Huh, messuputkesta selvitty hengissä. Työkiireet eivät lopu, mutta toisaalta minun ei tarvitse matkustaa maailmalla, joten jatko on helppoa :) 

Elämään heppojen kanssa ei kuulu kummempia. Viimeisen reissun aikana Masalla ratsasti kerran kaverini, joka kehui ponia oikein mukavaksi tuttavuudeksi; tulee kuulemma milloin tahansa uudelleen lainakuskiksi. Muuten ratsastuksesta vastasi tyttö, jolla oli mennyt myös hienosti. Saavuin Kalifornian lämmöstä tiistai-iltana ja tallilla kävin heti, mutta selkään menin vasta keskiviikkona. Masa tuntui aika normaalilta, vaikkakin hiukan jäykältä. Mutta niin tunnuin minäkin, joten menin vain kevyesti askellajit läpi. Perjantaiksi meille oli sovittu valmennus ja pidin ennakoiden torstain vapaana, jotta ponilla säilyisi mielenkiinto maneesissa pyörimiseen. 

Valmennuksessa keskityin jumppaamaan ponia, etenkin oikeasta kyljestään. Helkky huomasi myös, että oikea lapa oli hiukan jumissa, mutta onneksi se aukesi melko hyvin jumpalla. Tänään Masa liikkui lyhyellä maastolla jo ihan normaalin tuntuisesti. Alkuverkkojen jälkeen käännyimme ravissa keskihalkaisijalle, josta tehtiin voltti ensin vasemmalle ja suoristuksen kautta oikealle. Yksinkertaiselta kuulostava juttu ei ollut ollenkaan yksinkertainen, etenkään nyt kun Masa tuntui selkeästi normaalia jäykemmältä. Tätä heppaa en ole tottunut ratsastamaan näin paljon ja olinkin ihan poikki, mutta tilanne parani koko ajan loppua kohti. Laukassa teimme vain pääty-ympyrää. Oikeassa kierroksessa minun piti tehdä mahdollisimman monta nostoa ja vasemmassa kierroksessa nostoja käynnistä. Muuten haasteellinen ratsastus meni laukkojen osalta oikein hyvin ja Helkky kehui Masan liikkumista. Kuulemma selkeä ero viime valmennukseen ja nimenomaan parempaan suuntaan. Itse pystyin keskittymään paremmin omaan istuntaan ja sen ongelmiin, kun laukka pyöri hyvin. Kotitehtäväksi sain jumppailua ja neuvon jatkaa kuten aiemminkin :)

Illalla valmennuksen  jälkeen nousi kuume ja olo on nyt aika kamala. Toivottavasti ei pitkään!

P.s. Kiitos haasteista! Koitan vastata piakkoin, minulle napsahti se FB:n haastekin reissun aikana... :)