maanantai 6. heinäkuuta 2015

Kuulumispostaus kuvien kera

Pojat on jo kavereita keskenään
Blogi ei ole ollut vielä koskaan näin pitkään hiljainen. Syy ei löydy hevosista, sillä heille kuuluu hyvää vaan minun muusta elämästä. Aikaa kirjoitella ei vaan ole, lähinnä töiden vuoksi. Täytyy tietysti olla iloinen, että tänä päivänä töitä riittää, mutta vähempikin riittäisi...

Hepoille kuuluu hyvää. Kumpikin on pysynyt terveenä ja treenit ovat sujuneet hienosti. Olemme ottaneet aika rennosti ja se on tuntunut sopivan kummallekin. Kisoihin olisi kiva mennä, mutta emme ole jotenkin saaneet aikaiseksi lähteä. Kotitallin kisatkin ovat näillä näkymin vasta elokuussa.

Tyttö starttasi edellisissä kotitallin kisoissa helpon c:n ja vaikka kuulemma oli rankka ratsastus, ei se näyttänyt kovin pahalta ulospäin. Eteenpäinpyrkimys olisi saanut olla parempi, mutta Masa kuitenkin liikkui aiempaa kisakokemusta paremmin. Ehkä me vielä ponista saadaan kisaheppa! Prosentteja tuli karvan alle 60% ja he olivat luokan viidensiä, muutaman puoliverisen ja kisakonkarin jälkeen. Alakommenteissa oli "laadukas suomenhevonen", joka tietysti lämmitti tädin mieltä.

Täh!
Penan kanssa kisastartti menikin huonommin. Vaikka valmennuksissa ollaan menty huimaa vauhtia eteenpäin, jännittyy Pena kisoissa ja alkaa nähdä mörköjä. Niinpä suoritus oli melkoisen epätasainen. No, onneksi sentään valkuissa pääsevät hienosti!

Masa on tänä vuonna pärjännyt erittäin hyvin ihottumansa kanssa, mutta olen varmuuden vuoksi loimittanut normaalisti. Ötökkämyrkkynä ollaan käytetty edelleen pikiöljyseosta, mutta testasimme muutaman viikon myös paarmaöljy-nimellä myytävää ainetta. Alkuun homma vaikutti hyvältä, mutta yhtäkkiä kummatkin hepat alkoivat protestoida aineen laittamista kunnolla ja huomasin, että Masan iho alkoi hilseillä isoilla palasilla aineen kohdilta. Penalle kävi sama juttu ja osittain karvatkin lähtivät. Me emme siis voi suositella tätä ainetta vaan pitäydymme edelleen pikiöljyssä.


Majakka ja perävaunu
Pena taas hiukan säikäytti, kun parisen viikkoa sitten selkärankaan ilmestyi aristava patti. Samaan aikaan liike muuttui ja minä pohdin hoitokeinoja. Omasta mielestäni paikansin kivun nimenomaan rankaan ja sain kiropraktikon langan päähän. Hän epäili kyseessä olevan akuutti vamma, joka on tullut luultavasti riehumisesta tai liukastumisesta, mutta hän varasi silti kalenterista ajan viime keskiviikoksi. Akuutti tilanne olikin jo ohi, mutta lanteen alueelta löytyi jumeja, joita hän avasi. Nyt olemme ratsastaneet Penalla vasta muutaman kerran sen jälkeen, mutta selvä parannus entiseen on jo nyt huomattavissa. Tämä nainen oli oikeasti taitava!

Masa on edelleen hassu. Tuntuu, että mitä enemmän on vapaata, sitä paremmin hän kulkee. Juhannuksen aikana pidin hänellä kolmen päivän vapaan, kun sitä edeltävä ratsastus oli tappelua ja poni oli kuin unelma lomien jälkeen. Jos kunto olisi kohdallaan ja osaamistaito myös, sopisi tälle varmaan parhaiten sellainen viikon loma ja viikonloppuna kisoihin meininki :) Olen myös miettinyt voisiko syynä olla esimerkiksi epäsopiva satula, mutta toisaalta heppa liikkuu kuitenkin ihan mielellään. Jotenkin tuntuu, että kyseessä on enemmän henkinen väsähdys kenttätyöskentelyyn.

Alimpana on pari videota muutaman päivän takaa. Masa ei niissä liiku niin hyvin kuin nykyään usein, mutta ei minusta takapakkiakaan ole tullut. Lihavuuskuntokin on aika kiva. Laukassa poni jaksaa nykyään olla jo jonkin aikaa kunnolla peräänannossa, mutta ei silti vielä aina. Toki pään saa pakettiin vetämällä, mutta silloin tunne on hyvin eri kuin silloin, kun Masa itse hakeutuu pyöreäksi.

Tänään kävin pitkän maastolenkin Masan kanssa yksin ja olin niin onnellinen. Aurinko paistoi, oli lämmin, linnut lauloivat ja luonto on huumaavan vihreä. Me kävelimme, ravailimme ja laukkailimme ja nautimme toistemme seurasta. Olen niin järjettömän onnellinen, että juuri Masa on tullut elämääni vuosia sitten. Niin paljon iloa päivästä ja vuodesta toiseen!

Ihania maastoja


Masa 2v laitumella
Pena päiväunilla



Masa pari viikkoa sitten


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti