Näytetään tekstit, joissa on tunniste linkkejä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste linkkejä. Näytä kaikki tekstit

perjantai 1. marraskuuta 2013

Linkkejä luettavaksi

Hepparintamalle ei kuulu juuri nyt mitään erikoista, joten tässä muutamia mielenkiintoisia linkkejä luettavaksi. Viikonlopun jäljiltä on varmasti taas päiviteltävää ratsastuksen saraltakin :)

Tutkimus: nuoret hevoset eivät osaa lukea ihmistä
Tutkimuksen mukaan nuorilta hevosilta puuttuu kyky lukea ihmisten reaktioita, ne pitää siis opettaa hevoselle. Tämä on mielestäni aika mielenkiintoista, sillä se kertoo myös sen, että hevonen on omistajansa peili...

Yrityksestä palkitseminen
Hevosta kouluttaessa pitäisi muistaa palkita myös siitä yrityksestä. Harjoitellessa ei aina voi onnistua oikein, mutta hyvä kouluttaja palkitsee jo siitä, että hevonen yrittää parhaansa.

Myytinmurtajat
Mielenkiintoisia, varmasti jokaisen ratsastajan kuulemia väittämiä. Kaikkea ei tarvitse aina tehdä sillä "perinteisellä" tavalla.

Kouluratsastuksesta
Uusi blogituttavuus (kiitos ht.net!) ja jäin heti koukkuun. Erittäin hyvin kirjoitettuja pohdiskeluja!

perjantai 4. lokakuuta 2013

Energiaa, muttei vauhtia

Perjantain kotikonttoripäivät saattavat joskus lipsahtaa hevostelun puolelle nettimaailmassa ;)

Luin juuri eräältä lempisivustoltani mielenkiintoisen artikkelin eteenpäinpyrkimyksestä. Suuri osa ratsastajista sekoittaa vauhdin eteenpäinpyrkimyksen kanssa, mutta eteenpäinpyrkimys ei liity vauhtiin vaan energiaan, joka syntyy hevosen mielessä. Mitä enemmän eteenpäinpyrkimystä hevosella on, sitä suorempi hevonen on, sillä sitä helpompaa sen on olla suora. Eikös tämä selitä pitkälle sen eilisen itkuilun vinosta hevosesta? Emmin sanoin; Masalla taitaa olla nyt ratsastusmasennus.

Toinen mahtava kirjoitus yliajattelemisesta: "Dressage is not a theory, riding is an art, feel what you are doing, think why, plan but also let it happen". Osui ja upposi :) Ehkä me nyt taas keskitytään muutaman päivän aikana kuuntelemaan toisiamme ja olemaan miettimättä liikaa.

Mukavaa viikonloppua!

keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Kuolaintuntuma

Jo ihan ratsastusurani alusta saakka olen miettinyt paljon mikä on oikea kuolaintuntuma. Millaiselta pitäisi tuntua oikea tuntuma hevosen suuhun? Kuinka paljon painoa käsillä on: vain ohjien verran vai maitopurkin verran, vai enemmän?

Ensimmäistä kertaa Masalla ratsastaessani olin haltioissani; ihanan pehmeä ja kevyt hevonen! Tuntui, ettei minun tarvinnut kuin miettiä sormiani, niin Masa jo reagoi. Tätä hehkuttaessani minua on varoiteltu ettei hevonen saa olla tyhjä edestä. Mutta onko edestä tyhjä hevonen sellainen hevonen, joka ei reagoi kuolaimeen vai jotain muuta? Mistä tiedän onko minusta mukavan kevyt tuntuma oikeasti vain tyhjä ja minusta raskas tuntuma oikeasti sellainen mitä kuuluukin hakea?

Olen puhunut asiasta monen eri ihmisen kanssa ja tuntuu, että jokainen vastaa eri tavalla, niistä omista lähtökohdistaan ja arvoistaan ammentamalla. Otin asian puheeksi myös viime valmennuksessa, sillä halusin sellaisen ihmisen mielipiteen, joka mielestäni ratsastaa erittäin siististi ja kevyen näköisesti. Koulukuntaeroja asiassa on kuulemma paljon, mutta hänen mielestään hyvin kevyt tuntuma on sopiva, jos hevonen reagoi sivullevieviin apuihin sekä pidätteisiin. On myös hyvä, että hevonen kestää hetkittäisen voimakkaamman tuntuman pakenematta. Voisi jopa sanoa, että mitä kevyempi sen parempi, sillä silloin on mahdollista ratsastaa pehmeästi ja olla häiritsemättä hevosta liikaa. Hevosen tulee kantaa itse itsensä eikä ihmisen ole tarkoitus auttaa siinä liikaa.

Itse olen pohdiskeluissani päätynyt siihen, että minulle riittää, kun tunnen hevosen suun ja pystyn vaikuttamaan. En kaipaa, että hevonen nojaa käsiini enkä halua joutua pidättämään hampaat irvessä ja hauikset maitohapoilla.

Mielenkiintoisia linkkejä aiheeseen liipaten:
annakilpelainen.wordpress.com
www.tanjakortelainen.com:
Peräänanto, "muoto": Kun hevoselta ei vaadi ja pyydä minkään sortin muotoa, se tulee itsestään kun hevonen on valmis ja ratsastettu pehmeästi ja ilman ristiriitaisia apuja, se on tulos, ei tavoite. Hevonen pehmenee itse ratsastajalle. Hevonen hakeutuu kuolaimelle ja on peräänannossa. Hevosen tulee toki olla hyvin jumpattu kaikista lihaksistaan ja oikein ratsastettu. Kokoaminen on asia, jota ratsastajan pitää aktiivisesti pyytää ja harjoittaa hevosensa lihaksistoa erilaisilla harjoituksilla, mutta vasta kun hevonen hakeutuu itse kuolaimelle pitkässä matalassa muodossa koska siinä liikkuminen on sille mieluisaa ja helppoa.

perjantai 29. maaliskuuta 2013

Pääsiäisen linkkivinkkejä

Pena odottaa herkkuja
Törmäsin taas muutaman niin hyvään kirjoitukseen, että pakko jakaa ne täällä ihan sellaisenaan :)

Eli lukemista ja katsomista pääsiäiseksi:
Mintin blogissa kouluttamisesta
Anna Kilpeläisen kirjoitus elastisuudesta
Hännän asento kertoo paljon
Video istunnan parantamisesta

Aurinkoista ja rentouttavaa pääsiäisen aikaa!