Kisaraporttia pukkaa

Viikonloppuna meidän perhe kisaili kunnolla, sillä Masalla oli kaverin kanssa debyytti lauantaina ja tyttö kävi sunnuntaina hyppäämässä Otolla. Itse mietin vielä perjantaina, että saankohan oikeasti nukuttua silmäystäkään, mutta toisaalta olo oli aika luottavainen; Masa on nyt viime aikoina liikkunut kaverin kanssa tosi kivasti. Ja sainkin nukuttua lopulta hyvin :)

Lauantaiaamuna suuntasimme siis tallille hiukan jännittyneen hevosen luo. Masa oli ollut yön pihalla, mutta pääsi sisälle, kun muut siirtyivät ulos. Tarkoituksena oli, että poni nukkuisi hetken ennen kuin pitää lähteä, mutta Masa aisti selvästi, että ilmassa oli jotain outoa. Harjaisin ponin (jonka muuten pesin edellisenä iltana ihan kokonaan, ilman suuria ongelmia!) ja laitoimme pintelit ja oriletin (joka aukesi verkassa), sitten oltiin valmiina lähtöön. Kopitus meni taas tosi hienosti; Masa vain käveli koppiin sisälle! Edes perästä tullut kaveri ei kummastuttanut ja matka meni tosi hienosti. Kisapaikalla Masa kyllä huuteli aika paljon muille hepoille, mutta toisaalta kuunteli silti meitä ihmisiäkin kivasti. Ja käyttäytyi kaikin puolin tosi hienosti! Oon kyllä ylpeä mun vauvahepasta!

Verkassa Masa liikkui mahtavasti, oli ryhdikäs, reipas ja kevyt. Kaveri oli ihan innoissaan, kun ratsastaminen on tietysti helpompaa, jos ei tarvitse keskittyä niin paljon siihen eteenpäin menoon. Radan vieressä verrytellessä Masa teki ensimmäiset jumpittelut koko aikana ja radan sisälle päästyä poni meni lukkoon. Niinpä hienon ratsastuksen sijasta keskityttiin pääsemään rata loppuun liikkeessä. Prosentit eivät päätä huimanneet, mutta ei minusta silti ihan niin huonosti mennyt. Koska Masa oli pohkeen takana eivät irronneet keskiravit ja laukannostoissa oli ongelmia, jopa niin paljon, että toinen laukka tuli puoli kierrosta liian myöhässä. Toinen selkeä virhe tuli laukasta käyntiin siirtymisessä, joka tuli pysähdyksen kautta. Muuten rata oli kuitenkin ihan suht ok, mutta päätuomarin mielestä ala-arvoisesti eikä toinenkaan tuomari arvostanut paljon enempää. Ei voi mitään, ensi kerralla paremmin!

Super-tyytyväinen olen silti siihen, että kokonaisuudessaan reissu meni hienosti ja verkassa Masa liikkui hienosti, siksi toisaalta varmaan harmittaakin niin paljon, että itse rata meni huonosti. Mutta jotain olen silti tehnyt Masan kanssa oikein, kun poni on nyt virallisesti saanut hyväksytyn tuloksen alue helpossa B:ssä, vaikkei ollut lähelläkään omaa tasoaan.

Sunnuntaina tyttö kävi hyppäämässä kaksi luokkaa sijoittuen korkeammassa luokassa; heidän kisat siis onnistuivat hiukan paremmin! Ja meidän Otto on kyllä sellainen terapiaratsu noilla kisareissuilla :)