Hannan valkussa Masa pääsi hommiin yksin ja jaksoi hienosti koko tunnin, olen ylpeä! Vaikka kovin pitkää aikaa ei ole Hannan viime valmennuksesta, oli ero taas kuulemma suuri. Jännä juttu kuinka Masa oppii nopeasti, vaikka pääasiallisena ratsastajana on tälläinen täti :)
Ravissa muoto ja peräänanto alkavat olla jo aika hienosti rutinoituneita, mutta laukassa pakka vielä hajoaa. Lihaskunto ei vaan riitä vielä, mutta eteenpäin ollaan silti menty kesän aikana paljon. Musta on ihanaa katsoa kuinka Masan kunto on noussut ja hän jaksaa yrittää ihan täysillä koko ajan. Sellaiset "apua, en mä voi"-hetket ovat suurimmaksi osaksi mennyttä eikä Masa ole etenkään henkisesti näiden valmennusten jälkeen enää väsynyt. Eikä oikeastaan fyysisestikään paljon.
Tunnin alussa tehtiin ensin käynnissä väistöjä kumpaankin suuntaan, jonka jälkeen ravissa työstettiin takajalkoja kunnolla alle. Laadukkaaseen laukkaan tarvittavia lihaksia treenattiin pääty-ympyrällä laukkaamalla ja heti laukan jälkeen kaverin piti pyytää Masaa väistämään parin askeleen ajan sisälle. Näin saadaan ulkotakajalkaa aktivoitua ja voimistettua lihaksia. Ennen laukannostoa ravissa väistettiin ulospäin, jotta saatiin sisätakajalka kunnolla alle. Tällä kertaa ennen laukkaa kaveri sai käskyn paineistaa Masaa aika paljon, jotta lihaksisto kehittyisi paremmin pitämään pyöreän muodon.
Tässä lyhyt koostevideo tunnin tehtävistä. Kuten näkyy on hetkittäin hiukan vaikeata, mutta toisaalta tällä kertaa vaadittiin jo aika paljon. Meidän mittapuulla :)
Pian on taas pieni kisaputki, kun tyttö kisaa viikonloppuna sekä esteissä, että koulussa ja Masa pääsee ensi viikolla maailmalle. Niistä lisää myöhemmin!
Kahden ruunan ja ratsastavan perheen heppakuulumisia. Pääpaino tädin projektiratsu Masalla ja sivuosassa pappaheppa Pena. "Matkanteko ei ole vain puolet hyvista vaan kaikki, mitä ylipäätään on tarjolla. Mitään lopullista perillepääsyä ei ole olemassakaan."
tiistai 26. elokuuta 2014
perjantai 22. elokuuta 2014
Kesäihottuman tilanne ja chiasta
Kesä alkaa olla lopuillaan ja nyt uskallan jo hiukan huokaista helpotuksesta; tänä kesänä ihottuma on pysynyt tosi hyvin kurissa. Nyt parin viimeisen päivän aikana, ilmeisesti sateista johtuen, on polttiaisten määrä taas lisääntynyt ja sen huomaa pään alueella. Muuten Masa on melkeinpä reagoinut vähemmän kuin meidän muut pojat, joita ei toki ole loimitettu. Haulla Kesäihottuma löytyy aiemmat tekstit, joihin on kerätty hyvin miten meillä taistellaan ihottumaa vastaan. Tärkeimpinä aseina meillä on edelleen Snuggyhoodsin loimi ja pikiöljy.
Tänä keväänä aloitin syöttämään Masalle (ja meidän muillekin hepoille) chian sieminiä, joita saavat puoli desiä päivässä. Vaikka määrä on tosi pieni, on se mielestäni auttanut valtavasti kaikilla pojilla. Penan karva kiiltää, hän on notkistunut, jalat eivät kerää enää juurikaan nestettä ja lanta on muuttunut aiemmista kovista kikkareista normaaliksi. Herkkävatsaisella Otolla kakka puolestaan on kiinteytynyt ja hänelläkin karva kiiltää.
Suurin muutos on tapahtunut Masassa ja uskaltaisin jopa sanoa, että juuri chian ansiosta kesäihottuma on pysynyt tänä vuonna niin hienosti kurissa. Erityisesti Masan karva kiiltää ja harja ja häntä on kasvanut.
Vaikka olenkin loimittanut Masaa, on kesään mahtunut myös päiviä ilman loimea, joskus jopa useampia peräkkäin. Näiden päivien jälkeen iho on ollut aina hyvässä kunnossa, mutta en siltikään uskalla ottaa riskiä ja jättää loimitusta kokonaan pois. Olen nähnyt muutoksen tapahtuvan nopeastikin, eikä Masaa loimi haittaa, joten se on saanut olla päällä pääsääntöisesti. Jostain syystä tänä kesänä esimerkiksi viime vuonna ötököistä turvonneet vehkeet ja vatsa, eivät ole reagoineet juuri ollenkaan. Viime kesänäkin karva kiilsi, mutta ei lähellekään näin paljon kuin nyt. Voisiko syynä olla chia?
Viime viikkojen ajan olen syöttänyt chian lisäksi Masalle ruusunmarjajauhetta, joka sisältää paljon eri vitamiineja, myös öljyliukoisia A-, D-, E- ja K-vitamiineja sekä magnesiumia, joka auttaa mm. lihaskramppeihin. Sen pitäisi tehota myös hyvin nivelvaivoihin ja lisätä liikkuvuutta. Ja juuri näiden viikkojen aikana Masan liikkuvuus on parantunut huimasti. Uskoisin, että ruusunmarja on ainakin auttanut positiivisesti. Nyt ruusunmarja on loppunut ja ajattelinkin testata miten lyhyt tauko vaikuttaa liikkuvuuteen, sillä kohta tilaan uuden pussin.
Alla olevista kuvista näkyy jonkin verran muutosta karvan kiiltämisessä, mutta suurimpana erona on mielestäni se, että niin harja kuin häntäkin pysyy siistinä pienellä harjaamisella. Aiemmin harja rastottui käytännössä päivässä, muttei enää. Tämän muutaman kuukauden perusteella chia jää meidän poikien ruokavalioon pysyvästi, samoin kuin ruusunmarja.
Tänä keväänä aloitin syöttämään Masalle (ja meidän muillekin hepoille) chian sieminiä, joita saavat puoli desiä päivässä. Vaikka määrä on tosi pieni, on se mielestäni auttanut valtavasti kaikilla pojilla. Penan karva kiiltää, hän on notkistunut, jalat eivät kerää enää juurikaan nestettä ja lanta on muuttunut aiemmista kovista kikkareista normaaliksi. Herkkävatsaisella Otolla kakka puolestaan on kiinteytynyt ja hänelläkin karva kiiltää.
Suurin muutos on tapahtunut Masassa ja uskaltaisin jopa sanoa, että juuri chian ansiosta kesäihottuma on pysynyt tänä vuonna niin hienosti kurissa. Erityisesti Masan karva kiiltää ja harja ja häntä on kasvanut.
Vaikka olenkin loimittanut Masaa, on kesään mahtunut myös päiviä ilman loimea, joskus jopa useampia peräkkäin. Näiden päivien jälkeen iho on ollut aina hyvässä kunnossa, mutta en siltikään uskalla ottaa riskiä ja jättää loimitusta kokonaan pois. Olen nähnyt muutoksen tapahtuvan nopeastikin, eikä Masaa loimi haittaa, joten se on saanut olla päällä pääsääntöisesti. Jostain syystä tänä kesänä esimerkiksi viime vuonna ötököistä turvonneet vehkeet ja vatsa, eivät ole reagoineet juuri ollenkaan. Viime kesänäkin karva kiilsi, mutta ei lähellekään näin paljon kuin nyt. Voisiko syynä olla chia?
Viime viikkojen ajan olen syöttänyt chian lisäksi Masalle ruusunmarjajauhetta, joka sisältää paljon eri vitamiineja, myös öljyliukoisia A-, D-, E- ja K-vitamiineja sekä magnesiumia, joka auttaa mm. lihaskramppeihin. Sen pitäisi tehota myös hyvin nivelvaivoihin ja lisätä liikkuvuutta. Ja juuri näiden viikkojen aikana Masan liikkuvuus on parantunut huimasti. Uskoisin, että ruusunmarja on ainakin auttanut positiivisesti. Nyt ruusunmarja on loppunut ja ajattelinkin testata miten lyhyt tauko vaikuttaa liikkuvuuteen, sillä kohta tilaan uuden pussin.
Alla olevista kuvista näkyy jonkin verran muutosta karvan kiiltämisessä, mutta suurimpana erona on mielestäni se, että niin harja kuin häntäkin pysyy siistinä pienellä harjaamisella. Aiemmin harja rastottui käytännössä päivässä, muttei enää. Tämän muutaman kuukauden perusteella chia jää meidän poikien ruokavalioon pysyvästi, samoin kuin ruusunmarja.
![]() |
| Masa syksyllä 2012 |
| Heinäkuulla |
![]() |
| Syksyllä 2012 |
![]() |
| Kesällä 2014 |
torstai 21. elokuuta 2014
Valmennuksia
Viime viikolla Masa pääsi kunnolla takaisin treeniputkeen, sillä meitä hemmoteltiin kahdella valmennuksella. Kaveri osallistui sekä maanantaina että perjantaina valkkuun Masalla ja minä ihastelin kentän laidalla. Maanantaina Masa oli heti ohjien keräämisen jälkeen hyvin kuulolla ja innokas. Perjantaina fiilis ei ollut ihan niin hyvä, mutta meno näytti oikeastaan silti paremmalta. Kehuja tuli kummallakin kerralla paljon ja erityisesti se miten Masa käyttää selkäänsä sai kehuja. Muoto on vielä usein aika avoin, mutta toisaalta niin tämän tasoisella hevosella kuuluu ollakin.
Perjantain tunnin ohjelmassa oli vastalaukkaharjoitukset, joita Helkky suositteli ottamaan kunnolla treeniohjelmaan. Juuri nyt olisi niille hyvä aika, kun laukka on jo aika vahvaa. Edeltävällä pitkällä uralla tehtiin kevyttä avoa laukassa ja seuraavalla pitkällä uralla käytiin keskihalkaisijalla (tai loivemmin) laukassa ja palattiin uralle vastalaukassa. Ensimmäisellä kerralla Masan ilme oli hauska "ihanko tosiaan mun pitäis tästä nyt jatkaa näin?" mutta pienen vakuuttelun jälkeen poni teki mitä pyydettiin ja näytti taas niin tyytyväiseltä itseensä.
Harmikseni en ehtinyt katsoa kuin tunnin alkupätkän, mutta loppukin oli mennyt kivasti. Jossain vaiheessa vastalaukkaharjoituksissa Masa oli alkanut painaa kädelle aika paljon, mutta eihän se ole ihme, jos tehtävänä on tämän tyyppistä täysin uutta. Alla pieni video raviharjoituksesta ja laukasta. Huomenna kaveri meneekin Hannan valmennukseen ja kunnon videokamera on jo laitettu lataukseen. Toivottavasti ei sada ja saadaan olla ulkokentällä!
Perjantain tunnin ohjelmassa oli vastalaukkaharjoitukset, joita Helkky suositteli ottamaan kunnolla treeniohjelmaan. Juuri nyt olisi niille hyvä aika, kun laukka on jo aika vahvaa. Edeltävällä pitkällä uralla tehtiin kevyttä avoa laukassa ja seuraavalla pitkällä uralla käytiin keskihalkaisijalla (tai loivemmin) laukassa ja palattiin uralle vastalaukassa. Ensimmäisellä kerralla Masan ilme oli hauska "ihanko tosiaan mun pitäis tästä nyt jatkaa näin?" mutta pienen vakuuttelun jälkeen poni teki mitä pyydettiin ja näytti taas niin tyytyväiseltä itseensä.
Harmikseni en ehtinyt katsoa kuin tunnin alkupätkän, mutta loppukin oli mennyt kivasti. Jossain vaiheessa vastalaukkaharjoituksissa Masa oli alkanut painaa kädelle aika paljon, mutta eihän se ole ihme, jos tehtävänä on tämän tyyppistä täysin uutta. Alla pieni video raviharjoituksesta ja laukasta. Huomenna kaveri meneekin Hannan valmennukseen ja kunnon videokamera on jo laitettu lataukseen. Toivottavasti ei sada ja saadaan olla ulkokentällä!
maanantai 11. elokuuta 2014
Paluu arkeen
Mekin olemme palanneet kunnolla arkeen, koulut alkoivat ja töissä on taas kova kiire. Loma jäi tänä vuonna käytännössä pitämättä, mutta ehkä ehdin jossain välissä hengähtää muutaman päivän. Onneksi hevosten kanssa touhutessa on pakko nollata pää muista huolista, enkä siksi varmaan koe oikeata lomattomuutta pahaksi.
Työmatkan aikana Masa oli kokonaan lomalla ja se teki selvästi hyvää. Juuri ennen lomaa Masalla oli aika rankka putki valmennuksia ja kisoja, paljon uudenlaista vaatimusta "uudelta", osaavalta ratsastajalta. Paluu arkeen alkoi maastoilulla ja poni oli poikkeuksellisen reipas ja kiva, ei tarvinnut paljon pyytää eteenpäin :) Samalla Masa on selvästi hoksannut uutta liikkumisesta, sillä muoto pysyy maastossakin paljon aikaisempaa tasaisempana, vaikken maastossa vaadikaan kuin liikkumaan eteen.
Viime viikolla keskiviikkona oli Hannan valmennus, johon minä osallistuin itse. Löytyi taas uusia ulottovuuksia ja olin yhtä hymyä pitkään valmennuksen jälkeen. Hanna kehui, että olemme kumpikin menneet taas huiman harppauksen eteenpäin ja hänestä on ihanaa nähdä kuinka Masa jaksaa nimenomaan henkisesti tehdä jo tosi paljon. Aiemmin henkinen puoli loppui ennen fyysistä kuntoa, mutta nyt alkaa olla toisin päin. Tosi mahtavaa oli itsekin päästä valmennukseen, vaikka minusta olemmekin nyt siinä tilanteessa, että olen opettanut ponille kaiken mitä minä osaan ja jotta pääsemme eteenpäin, auttaa osaavampi ratsastaja siinä minua enemmän. Mulle riittää hienosti pelkkä maastoilukin, ainakin nyt :)
Tyttö sai eilen illalla maistaa mansikkahilloa Penan kanssa maastossa ja sanoi haluavansa sitä lisää. Pena kävi aavistuksen kuumana jo entuudestaan, mutta naapuritallin ratsukkon ja kärryhevosen tapaamisen jälkeen vielä enemmän. Seniorihevonen meni niin hienoa piaffia ja laukkaa paikoillaan, etten ole ennen nähnyt kenenkään livenä menevän. Musta alkaa tuntua, että tuossa hevosessa on paljon enemmän annettavaa koulupuolella kuin mitä kukaan on uskonut.... Tyttöä hiukan ehkä jännitti, mutta toisaalta oli myös yhtä hymyä. Nyt kuulemma ymmärtää paremmin mistä Kyra on kirjoissaan puhunut.
Tänään on sitten taas valmennuksia, niistä lisää myöhemmin!
maanantai 21. heinäkuuta 2014
Mitäs kuuluu Penalle?
| Kimpale kultaa |
Täytyy kyllä sanoa, että Penaa täydellisempää heppaa emme olisi voineet silloin reilu kolme vuotta sitten ostaa. Pena kesti meidän onnettomia ratsastus- ja hevosmiestaitoja niin fiksusti käyttäytyen, vaikkei ollutkaan koskaan "pomminvarma". Edelleen hänellä on valtavasti annettavaa ja opetettavaa meille kaikille.
Ikää Penalla on nyt kuusitoista vuotta, joka ei ole valtavan paljon, mutta noilla kilometreillä näkee, että hevonen on jo vanha. Onneksi olemme selvinneet ilman sairasteluja. Pahin säikähdys tuli muutama viikko sitten Pena kun yskähteli parin päivän ajan aika paljon, joten soitin klinikka-ajan meille ja juuri silloin yskiminen loppui kuin seinään :) Hannaan tutustuin Penan kautta ja viime valmennuksessa kysyin häneltä miltä heppa näyttää nykyään. Sain vastaukseksi, että iäkkäältä toki, mutta myös hyvältä ja tyytyväiseltä.
Tyttö osallistui valmennukseen Penalla ja minä seurasin itku kurkussa kentän reunalta; meno näytti niin hienolta! Se näytti hetkittäin ihan oikealta kouluratsastukselta; tyttö istui niin hyvin ja Pena liikkui rennon tahdikkaasti. Äidin sydäntä lämmitti, että kouluratsastukseen nihkeästi suhtautuva esteratsastajateini tykkää kouluväännöstä Penan kanssa :)
Tyttö on myös mennyt puomeja ja hypännyt pieniä esteitä. Vaikka kisoja ja valmennuksia Oton kanssa on takana monta, on Penalla hyppääminen tosi erilaista ja vaatii vielä opettelua. Uskon silti, että juuri Otolla saatu luottamus näkyy Penan kanssa tekemisessä. Ja kun tyttö oppii hyppäämään myös opetusmestari-Penalla, osaa hän hypätä monella muullakin.
Viime aikoina olemme myös maastoilleet Penan ja Masan kanssa ja siitä Pena nauttii valtavasti. Olemme myös laukanneet ja vastoin ennakko-odotuksia se onnistui mukavan rauhassa. Jälkeenpäin Pena näytti kyllä hienoa piaffia, mutta oli kuulemma samalla tosi pehmeä suustaan. Ei haittaa, vaikka hiukan kuumuisi, jos kerran kuuntelee. Tyttö on nyt ratsastanut myös ilman satulaa ja siinäkin heppa toimii kivasti.
Penalle kuuluu siis erittäin hyvää. Hän on täydellinen herrasmies ja maailman paras opetusmestari. Toivoisin, että jokainen aloitteleva ratsastaja löytäisi samanlaisen kultakimpaleen.
| Kukkuu! |
lauantai 19. heinäkuuta 2014
Kesää, eli mitä kuuluu Masalle?
Onpas viime päivityksestä jo vierähtänyt tovi. Olen lomaillut ja koittanut ladata akkuja talven varalle sekä ensi viikon työreissulle, joka tulee varmittavasti kesken lomien. Mutta tätä tämä on...
Viime kisapäivityksen jälkeen Masa on jatkanut treenaamista kaverini kanssa ja minä olen keskittynyt pääasiassa maastoiluun. Poni on selvästi nauttinut täysin siemauksin päästessään tekemään "temppuja" eli harjoittelemaan vaikeampia juttuja kuin mihin minun kanssani on mahdollisuus.
Olimme hiukan harmissamme viime kisareissusta, joten otimme uusinnan heti, kun lähelle tuli koulukisat, joihin pystyimme osallistumaan. Koska viime kerralla ongelmana oli Masan tahmeus radalla päätimme mennä helpon C:n ohjelman, joka on yksinkertainen ja aika lyhyt.
Kisoihin lähdimme nyt ilman heppakaveria, mutta se ei Masaa haitannut. Lastaus ja matka onnistuivat tosi hienosti ja kisapaikalla Masa käyttäytyi täydellisesti. Oli mukavan reipas, mutta kuunteli hienosti meitä ihmisiä. Verryttely oli maneesissa eikä Masaa häirinnyt uusi maneesi tai muut valmistautuvat ratsukot, vaikka välillä tuli melkein törmäyksiä. Hieno poika! Radalla ei tällä kertaa tapahtunut ihan niin suurta hyytymistä kuin viime kerralla, vaikkei se nyt täydellisesti mennytkään. Masa oli edelleen hiukan hidas ja keskittyi hetkittäin esimerkiksi kyttäämään, mutta silti valtava muutos viime kertaan! Prosentteja tuli karvan alle 58, joihin olimme ihan tyytyväisiä, muutamaa eriävää mielipidettä lukuunottamatta. Myös paluumatka sujui hienosti.
Maastossa olemme käyneet sekä Oton että Penan kanssa ja osa reissuista on ollut aika vauhdikkaita. Laukkaa olemme vetäisseet pienellä tienpätkällä, joka on todella hyväpohjainen ja ilokseni Masa jaksaa laukata tuon puolentoista kilometrin tien päästä päähän, välillä laukkaa vaihtaen. Viimeiset pätkät joudun kyllä vielä auttamaan aika paljon, mutta suunta on oikea :)
Hanna kävi tällä viikolla pitämässä valmennuksen ja Masa oli kaverin kanssa niin taitava! Tunnilla keskityttiin jälleen perusliikkumiseen ja homma oli kehittynyt valtavasti viime kerrasta. Erityisesti laukkatyöskentelyyn on tullut valtavasti lisää voimaa ja ravissa Masa jaksaa liikkua jo tosi hienosti pyöreänä. Oikein harmittaa, kun en ottanut videokameraa mukaan.
Tässä rankemmassa väännössä olen huomannut, että on erityisen tärkeätä pitää Masalla riittävästi vapaita tai henkisesti kevyitä päiviä. Hän protestoi heti, kun kenttätyöskentelyä on liikaa (hänen mielestä), vaikka kunto on kasvanut valtavasti ja töitä voisi tehdä paljon enemmänkin sen puolesta. Tuollainen tunnin yksityistunti helteessä ei tee tiukkaa ollenkaan. En tiedä onko tämä jokin Masan ratsuikään liittyvä juttu vai luonteeseen, mutta poni jaksaa tsempata ihan täysillä, jos kokee sen miellyttäväksi. Hanna sanoikin viimeksi, että tuo hevonen menee vaikka solmuun, jos ratsastaja osaa pyytää :) Onneksi minulla ei ole kiire, mutta toisaalta olemme kyllä edenneet tässä projektissa sellaisella aikataululla mitä alunperin suunnittelinkin. Ensimmäisenä kesänä kunnon kohotusta, seuraavana talvena taitojen treenaamista ja toisena kesänä kisailun aloittamista.
Ensi viikolla minä olenkin reissussa ja Masa saa ansaitun loman. Tyttö ratsastaa muutaman kerran ja lupasin kaverille, että Masaa saa lainata maastoiluun, mutta kenttävääntöä ei ole luvassa. Uskon, että tekee hyvää hiukan sulatella viime aikojen tapahtumia :)
Tässä vielä video siitä c:n radasta, mitäs olette mieltä?
Viime kisapäivityksen jälkeen Masa on jatkanut treenaamista kaverini kanssa ja minä olen keskittynyt pääasiassa maastoiluun. Poni on selvästi nauttinut täysin siemauksin päästessään tekemään "temppuja" eli harjoittelemaan vaikeampia juttuja kuin mihin minun kanssani on mahdollisuus.
Olimme hiukan harmissamme viime kisareissusta, joten otimme uusinnan heti, kun lähelle tuli koulukisat, joihin pystyimme osallistumaan. Koska viime kerralla ongelmana oli Masan tahmeus radalla päätimme mennä helpon C:n ohjelman, joka on yksinkertainen ja aika lyhyt.
Maastossa olemme käyneet sekä Oton että Penan kanssa ja osa reissuista on ollut aika vauhdikkaita. Laukkaa olemme vetäisseet pienellä tienpätkällä, joka on todella hyväpohjainen ja ilokseni Masa jaksaa laukata tuon puolentoista kilometrin tien päästä päähän, välillä laukkaa vaihtaen. Viimeiset pätkät joudun kyllä vielä auttamaan aika paljon, mutta suunta on oikea :)
Hanna kävi tällä viikolla pitämässä valmennuksen ja Masa oli kaverin kanssa niin taitava! Tunnilla keskityttiin jälleen perusliikkumiseen ja homma oli kehittynyt valtavasti viime kerrasta. Erityisesti laukkatyöskentelyyn on tullut valtavasti lisää voimaa ja ravissa Masa jaksaa liikkua jo tosi hienosti pyöreänä. Oikein harmittaa, kun en ottanut videokameraa mukaan.
Tässä rankemmassa väännössä olen huomannut, että on erityisen tärkeätä pitää Masalla riittävästi vapaita tai henkisesti kevyitä päiviä. Hän protestoi heti, kun kenttätyöskentelyä on liikaa (hänen mielestä), vaikka kunto on kasvanut valtavasti ja töitä voisi tehdä paljon enemmänkin sen puolesta. Tuollainen tunnin yksityistunti helteessä ei tee tiukkaa ollenkaan. En tiedä onko tämä jokin Masan ratsuikään liittyvä juttu vai luonteeseen, mutta poni jaksaa tsempata ihan täysillä, jos kokee sen miellyttäväksi. Hanna sanoikin viimeksi, että tuo hevonen menee vaikka solmuun, jos ratsastaja osaa pyytää :) Onneksi minulla ei ole kiire, mutta toisaalta olemme kyllä edenneet tässä projektissa sellaisella aikataululla mitä alunperin suunnittelinkin. Ensimmäisenä kesänä kunnon kohotusta, seuraavana talvena taitojen treenaamista ja toisena kesänä kisailun aloittamista.
Ensi viikolla minä olenkin reissussa ja Masa saa ansaitun loman. Tyttö ratsastaa muutaman kerran ja lupasin kaverille, että Masaa saa lainata maastoiluun, mutta kenttävääntöä ei ole luvassa. Uskon, että tekee hyvää hiukan sulatella viime aikojen tapahtumia :)
Tässä vielä video siitä c:n radasta, mitäs olette mieltä?
maanantai 30. kesäkuuta 2014
Kisaraporttia pukkaa
Viikonloppuna meidän perhe kisaili kunnolla, sillä Masalla oli kaverin kanssa debyytti lauantaina ja tyttö kävi sunnuntaina hyppäämässä Otolla. Itse mietin vielä perjantaina, että saankohan oikeasti nukuttua silmäystäkään, mutta toisaalta olo oli aika luottavainen; Masa on nyt viime aikoina liikkunut kaverin kanssa tosi kivasti. Ja sainkin nukuttua lopulta hyvin :)
Lauantaiaamuna suuntasimme siis tallille hiukan jännittyneen hevosen luo. Masa oli ollut yön pihalla, mutta pääsi sisälle, kun muut siirtyivät ulos. Tarkoituksena oli, että poni nukkuisi hetken ennen kuin pitää lähteä, mutta Masa aisti selvästi, että ilmassa oli jotain outoa. Harjaisin ponin (jonka muuten pesin edellisenä iltana ihan kokonaan, ilman suuria ongelmia!) ja laitoimme pintelit ja oriletin (joka aukesi verkassa), sitten oltiin valmiina lähtöön. Kopitus meni taas tosi hienosti; Masa vain käveli koppiin sisälle! Edes perästä tullut kaveri ei kummastuttanut ja matka meni tosi hienosti. Kisapaikalla Masa kyllä huuteli aika paljon muille hepoille, mutta toisaalta kuunteli silti meitä ihmisiäkin kivasti. Ja käyttäytyi kaikin puolin tosi hienosti! Oon kyllä ylpeä mun vauvahepasta!
Verkassa Masa liikkui mahtavasti, oli ryhdikäs, reipas ja kevyt. Kaveri oli ihan innoissaan, kun ratsastaminen on tietysti helpompaa, jos ei tarvitse keskittyä niin paljon siihen eteenpäin menoon. Radan vieressä verrytellessä Masa teki ensimmäiset jumpittelut koko aikana ja radan sisälle päästyä poni meni lukkoon. Niinpä hienon ratsastuksen sijasta keskityttiin pääsemään rata loppuun liikkeessä. Prosentit eivät päätä huimanneet, mutta ei minusta silti ihan niin huonosti mennyt. Koska Masa oli pohkeen takana eivät irronneet keskiravit ja laukannostoissa oli ongelmia, jopa niin paljon, että toinen laukka tuli puoli kierrosta liian myöhässä. Toinen selkeä virhe tuli laukasta käyntiin siirtymisessä, joka tuli pysähdyksen kautta. Muuten rata oli kuitenkin ihan suht ok, mutta päätuomarin mielestä ala-arvoisesti eikä toinenkaan tuomari arvostanut paljon enempää. Ei voi mitään, ensi kerralla paremmin!
Super-tyytyväinen olen silti siihen, että kokonaisuudessaan reissu meni hienosti ja verkassa Masa liikkui hienosti, siksi toisaalta varmaan harmittaakin niin paljon, että itse rata meni huonosti. Mutta jotain olen silti tehnyt Masan kanssa oikein, kun poni on nyt virallisesti saanut hyväksytyn tuloksen alue helpossa B:ssä, vaikkei ollut lähelläkään omaa tasoaan.
Sunnuntaina tyttö kävi hyppäämässä kaksi luokkaa sijoittuen korkeammassa luokassa; heidän kisat siis onnistuivat hiukan paremmin! Ja meidän Otto on kyllä sellainen terapiaratsu noilla kisareissuilla :)
Lauantaiaamuna suuntasimme siis tallille hiukan jännittyneen hevosen luo. Masa oli ollut yön pihalla, mutta pääsi sisälle, kun muut siirtyivät ulos. Tarkoituksena oli, että poni nukkuisi hetken ennen kuin pitää lähteä, mutta Masa aisti selvästi, että ilmassa oli jotain outoa. Harjaisin ponin (jonka muuten pesin edellisenä iltana ihan kokonaan, ilman suuria ongelmia!) ja laitoimme pintelit ja oriletin (joka aukesi verkassa), sitten oltiin valmiina lähtöön. Kopitus meni taas tosi hienosti; Masa vain käveli koppiin sisälle! Edes perästä tullut kaveri ei kummastuttanut ja matka meni tosi hienosti. Kisapaikalla Masa kyllä huuteli aika paljon muille hepoille, mutta toisaalta kuunteli silti meitä ihmisiäkin kivasti. Ja käyttäytyi kaikin puolin tosi hienosti! Oon kyllä ylpeä mun vauvahepasta!
Super-tyytyväinen olen silti siihen, että kokonaisuudessaan reissu meni hienosti ja verkassa Masa liikkui hienosti, siksi toisaalta varmaan harmittaakin niin paljon, että itse rata meni huonosti. Mutta jotain olen silti tehnyt Masan kanssa oikein, kun poni on nyt virallisesti saanut hyväksytyn tuloksen alue helpossa B:ssä, vaikkei ollut lähelläkään omaa tasoaan.
Sunnuntaina tyttö kävi hyppäämässä kaksi luokkaa sijoittuen korkeammassa luokassa; heidän kisat siis onnistuivat hiukan paremmin! Ja meidän Otto on kyllä sellainen terapiaratsu noilla kisareissuilla :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






