 |
| Synttäripusu |
Takaisin töissä ja pikkuhiljaa myös takaisin normaalissa arkirytmissä muuallakin. On kyllä ollut hiukan hankalaa päästä työmoodiin, kun lomalla oli niin kivaa. Vaikka kyllä minä työstäni pidän!
Masalle ei kuulu kummempaa ratsastuksen osalta; samaa vanhaa vaan eli harjoitellaan perusjuttuja. Maastossa sain kerran taas kunnon kyytiä laukassa ja seuraavana päivänä oli kentällä meno oikein mukavaa ja lennokasta. Jos tuo ei hetkittäin muuttuisi noilla nopeilla laukkavedoilla niin älyttömän vahvaksi pitäisi niitä tehdä kyllä ehdottomasti enemmän, sillä se tuntuu avaavan paikat kunnolla ja saavan motivaation kenttätyöskentelyyn paremmaksi. Ekat hirvikärpäset bongattiin myös maastossa, joten saa nähdä miten maastoilujen käy...
Viime sunnuntaina juhlimme Masan kanssa synttäreitä, kun Masa täytti 7v ja minä hiukan enemmän :) Juhlapäivän kunniaksi heppa sai herkutella leivällä ja olla lomalla, kun minä taas olin kummin tehtävissä rippijuhlissa ja nautin herkullisista tarjoiluista siellä.
Tyttö osallistui Otolla maastoestevalmennukseen ja vaikka taisi kumpaakin hiukan jännittää, meni esteet hienosti! Täytyy kyllä sanoa, ettei kenttäratsastusta suotta sanota kuninkuuslajiksi, sillä jo pelkästään alkuverkka sellainen, ettei minun Masallani olisi ollut mitään mahdollisuuksia pärjätä mukana :) Valmennuksessa oli mukana onneksi vain kaksi ratsukkoa, joten valmennus oli todella yksilöllistä. Tyttöhän ei ole oikeita maastoesteitä hypännyt koskaan ja toinen mukana ollut hevonen oli myös ekakertalainen, mutta silti siellä mentiin eikä meinattu.Onneksi klipattiin Otto edellisenä iltana, sillä ei olisi poni muuten jaksanut menossa mukana.
Alkuverkassa keskityttiin saamaan hevonen kunnolla avuille ja notkeaksi kyljistä voltteja tekemällä sekä laukkaamaan kaksi kertaa kaksi minuuttia noin 400m/min vauhdilla peltoa ympäri. Pitkillä sivuilla piti löytää säätöä laukkaan ja mennä kovempaa. Tyttö sai hiukan noottia siitä, että menee liiaksi esteistunnassa eikä kunnon kevyessä istunnassa eikä käytä riittävästi istuntaa laukan säätämiseen. Valmentaja myös muistutti, että on ihan ok käyttää ääntä istunnan lisäksi, jos hevonen tuntuu vahvalta. Alkuverkan jälkeen ratsukot menivät pienet laatikot, jonka jälkeen siirryttiin heti hyppäämään isompaa laatikkoa ja tukkia, joiden jälkeen mentiin samoja jo ratana. Muutamia kertoja Otto otti tyypilliset pikkuaskeleet (jotka tyttö on saanut kitkettyä rataesteillä aika hyvin pois) ennen estettä, mutta kokonaisuudessaan esteet menivät hienosti! Otto vaikutti innostuvan erityisesti alamäkeen hypättävästä haudasta, joka meitä katsojia (siis äiti ja kuski) kauhistutti :) Myös vesi jännitti alkuun ja vedestä ensimmäisen kerran hypätty risueste aiheuttikin ohijuoksun, mutta seuraavilla kerroilla sujuivat niin veteen kuin vedestä hyppääminenkin hienosti. On nuo vaan taitavia! Kyllä tämä täti katseli menoa vain ihastellen, ehkä minäkin joskus eläkkeellä olen yhtä rohkea ja osaava... ;)
 |
| Alkuverkkailua |
 |
| Ensimmäisiä hyppyjä |
 |
| Tukilta alas |
 |
| Veteen tutustumista |
 |
| Ja sit mennään! |
Vau, kivoja kuvia! Maastoesteitä en itse ikinä hyppäisi, mutta mukana olo ja vierestä seuraaminen on hauskaa! :)
VastaaPoistaKiitos! Mulla on ollut jostain syystä ihan alusta saakka kauhea kiinnostus maastoesteitä kohtaan, mutta ymmärrän tasoni enkä ole niitä vielä oikeasti kokeillut. Toisaalta Otto on sen verran luottoponi, että ehkä joku päivä uskallan :)
PoistaAlkuunsa muakin jänskätti maastoportaat ja banketit...nykyään ihan normisettiä maastossa liikuttaessa...uskaltaa oikealla tekniikalla vaikka kalliolta alas ;) Hyvä ne asiat on opetella . Ja kyllä sinäkin !
VastaaPoistaOpetteluahan se vaatii ja kyllä minäkin, vielä joskus! En ole koskaan ollut sillä tavalla arka, mutta en myöskään halua ottaa turhia riskejä. Mutta oikeastaan kummatkin nämä meidän suokit ovat sellaisia, että niiden kanssa uskon uskaltavani tehdä vaikka mitä :)
PoistaIhanan näköistä! Oma kuume vaan kasvaa maastoesteitä kohtaan ...
VastaaPoistaNiin täälläkin! Etenkin viime maastoilun jälkeen :)
Poista