Perjantain valmennus peruuntuikin ulkopuolisen valmentajan sairastuessa ja tilalle tuli normaali tunti. Ihan kiva sinänsä, mutta perustunti tuntuu olevan Penalle auttamatta liian lyhyt. Tällä kertaa tilannetta vaikeutti varmasti myös miehen ehdoton vaatimus päästä ratsastamaan päivällä, perjantaina Penalla olikin siis kaksi ratsastusta ja asenne toista tuntia kohti ei ihan kohdillaan. Eli ei tätä lisää :) Ratsastaessa Pena oli melko laiska ja hiukan jäykkä. Laukannostot eivät oikein onnistuneet ja apuun piti ottaa raippa, jolla sain aikaiseksi hienon pukkilaukan. Muutaman siirtymisen jälkeen ravi alkoi olla ravia eikä hölkkäilyä ja pientä innostuneisuutta oli ilmassa. Ja sitten tunti loppuikin ja siirryttiin loppukäynteihin.
Koska käytännössä on mahdotonta saada yksityistunteja tai pidempiä valmennuksia säännöllisesti ja koska oma ratsastustaito ei ole riittävää pelkästään yksinratsastukseen, on tunneilla käytävä. Pitääkin siis itse opetella ratsastamaan entistä tehokkaammin heti alusta saakka, jotta saan Penan kuulolle ja lämpenemään.
Sunnuntaina mies halusi hypätä esteitä ja menin auttamaan. Siinä menoa katsellessa tajusin Penan pulkistuneen vatsanseudulta, viikon aikana! Sovimme, että Pena laitetaan "laihikselle" eli heinää annetaan pikkuisen vähemmän päivällä, ilmeisesti ruokintaa oli sittenkin lisääntynyt uudessa kodissa. Tiistaina pääsin itse vihdoin taas ratsastamaan ja hain Penan tarhasta, josta herra ei olisi millään halunnut tulla pois. Heinä tuoksui liian hyvältä aidan toisella puolella eikä huutelut heinätarjoilusta karsinassa menneet perille... Karsinaan kuitenkin päästiin ja Penalla meinasi mennä hermot, kun en antanut hänen heti iskeä kiinni heinäkasaan (ja jyrätä minua samalla). Sen verran kunnioitusta on, että vaikka tämä oli kova paikka, hän pysyi erossa heinistä suht helpolla ennenkuin annoin luvan. Suitsien laiton jälkeen raukka meinasi vielä tukehtua heinätuppoon, joka oli pakko tunkea suuhun ennen maneesille lähtöä (johon käveltiin lopulta turpahihnat auki). Maneesissakin Pena hauskuutti, kun menimme omenaa syövän opettajan ohi, Pena veti täysstopin, kuin ajatellen omenan olevan hänelle tarkoitettu. Länkkäripohkeilla pääsin vaivoin jatkamaan matkaa :)
Tiistaina oli ihan peruskoulutunti. Koska mitään tarkkaa tuntiohjelmaa ei tällä kertaa ollut, sain esittää toiveen kunnon alkuverkasta. Tällä kertaa keskityin kunnolla ja sain Penan lämpenemään ja avuille suht helpolla, joten eiköhän se tästä! Laukankin sain nousemaan ja suurimman osan tunnista sain pidätellä innokasta heppaa. Ihanaa!
Viikonloppuna Tampereella olleet hevosmessut auttoivat selvästi myös omaan ratsastukseen, sillä mm. Kyran valmennusnäytöksestä sain yllättävän hyvin vinkkejä. Näistä tärkein oli oivallus laukasta. Yksi hevosista oli hyvin paljon Penan kanssa samanoloinen ja laukkaa joutui hiukan ratsastamaan enemmän. Kyra kiinnitti heti huomiota siihen, että ratsastaja käytti liikaa sisäjalkaa, sillä sisäjalalla annetaan vain impulssi laukan nostoon tai vaihtoon ja ulkojalalla ratsastetaan eteenpäin. Aika itsestäänselvyys, mutta en ollut ikinä kiinnittänyt siihen aiemmin huomiota! Ja nyt kokeilin; nostin laukan ja käytin vain ulkojalkaa, sisäjalan ollessa rentona ja Pena meni :)
Pientä pulkistumista huomioimatta Penan kotiutuminen on mennyt huippuhyvin. Hän on ottanut lungisti uuden paikan kodikseen, ei kyttäile tai säpsyile, syö ja juo hyvin ja ulkoilee mielellään. Alkuun olin huolissani miten herra B reagoi tallin ihmisvilinään, kun on aiemmin elänyt hyvin rauhallisessa yksityistallissa, mutta mitään stressaantumista ei ole huomattavissa. Yleensä hän nuokkuu tyytyväisenä karsinassaan, tai syö. Tämän viikon Pena on ollut hiukan äksympi, mutta pieniä merkkejä lukemalla se johtuu ennen kaikkea ruuasta, jota tarjoillaan hänen mielestään aivan liian vähän :) Aiemmassa elämässä Pena oli kuulemma reagoinut usein aamuisin hiukan turvonneilla jaloilla, mutta vaikka tällä viikolla on mies hypännyt suht paljon (onhan meidän käyttö silti tosi kevyttä edelliseen verrattuna) ei ole mitään turvotusta ollut huomattavissa, ei edes aamuisin. Luultavasti maneesin pohja on pehmeällä hiekalla jalkaystävällisempi.
P.S.
Perheemme pulskapallero on muuten pojan hauskanpyöreä pehmolelu, ei suinkaan Pena :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti