Itsensä likoon laittamista

Likomärkänäkin hymyilytti

Oi mikä ihana ratsastus! Vaikka keli oli mitä kamalin, meni tämän päivän ratsastus uuden opettajan kanssa mahtavasti! Meidän tallilla käy ihan maailman parhaat valmentajat, joista Hanna on ehdottomasti minulle se rakkain, mutta valitettavasti aikataulujen yhdistäminen on joskus hankalaa. Olemme jo pitkään pitäneet porukalla silmiä auki, jos lähialueilta löytyisi valmentaja, joka voisi käydä useammin ja jolla olisi annettavaa eri tasoisille ratsukoille. Nyt sellainen vaikuttaisi löytyneen, jee!

Tunti alkoi hiukan myöhässä, joten ehdin verkata Masan mukavan lämpöiseksi. Inka puuttui aivan ensimmäisenä ohjaspituuteeni, mutta onneksi heti sen jälkeen istuntaani ja pohjeapuihin. Ehdin jo hiukan huolestua, sillä turhan monet opettajat ovat keskittyneet liikaa ohjaan ja unohtaneet, että se oikea peräänanto tulee takaa eteen, eikä edestä taakse. Ympyrällä Inka pyysi miettimään sisähartiaani taakse, joka auttoikin ihan heti istuntaan tasapainottavasti. Samalla sain erittäin hyvän neuvon käyttää selkeämmin sisäpohjetta yhdessä sisäohjan kanssa, jotta Masa kulki tasaisemmin. Onhan tästä muutkin sanoneet, mutta nyt pienellä konkreettisella "nyt käsi, nyt jalka, muista hartia" sain ahaa-elämyksen :)

Ravissa teimme isolla pääty-ympyrällä neljässä kohdassa käyntisiirtymisen, joka pian siirrettiin ravin kokoamiseksi. Koko ajan piti keskittyä asetukseen ja saamaan selkeä ero koonnin ja normaalin ravin välille. Inka kehui, että Masalla on erittäin hyvä kokoamiskyky, mutta minun pitää miettiä omat apuni pienemmiksi, sillä nyt normaaliin raviin siirtyessä Masa meinasi monesti nostaa laukan, vaikka vain pidensin aavistuksen ohjaa. Eli hyvin pieni pidäte kootessa ja pieni myötäys takaisin siirtymisessä. Muutaman kerran jälkeen minäkin hoksasin mitä piti tehdä ja siirtymä tuntui mielettömältä.

Yhtenä harjoituksena teimme käyntivoltin keskelle pitkää sivua, jonka aikana piti keskittyä erityisen paljon saamaan hevonen pehmeäksi kyljestä ja asettumaan ja voltin viimeisellä neljänneksellä nostettiin laukka, laukattiin pääty-ympyrä ja siirryttiin taas käyntiin. Tämä hiukan kuumensi Masaa, mutta toisaalta sain ponin myös hienosti kuulolle ja jumppaamaan pyllyä laukkaa lyhentämällä. Hetkittäin tuntui ihan mahtavalta, vaikka toisaalta myös hetkittäin erittäin raskaalta. Toisaalta tiedän, että tämän tyyppinen treeni on Masalle aika haastava, joten hän tarvitseekin aika paljon apua minulta enkä valitettavasti osaa sitä aina antaa oikein.

Tunnin lopuksi teimme loppuverkaksi kevyessä ravissa pääty-ympyrällä puolet vasta-asetuksessa ja puolet myötäasetuksessa, jonka jälkeen siirryttiin kokonaan myötäasetukseen ja isompaan raviin. Tämä sopi meille oikein hyvin ja Masa liikkui rennon letkeästi.

Ihan mieletön fiilis oli kyllä tunnin jälkeen. Olemme sittenkin menneet ihan valtavasti eteenpäin! Masa ei oikeastaan hermostunut kertaakaan kunnolla (laukassa tosin hiukan kuumeni) vaan teki ja tsemppasi hienosti. Itse koen, että istuntani on parantunut paljon ja oloni on paljon varmempi satulassa. Pystyn myös käyttämään pohkeitani paremmin kuin ennen, unohtamatta silti istuntaa. Masa sai kehuja kokoamiskyvystään, herkkyydestään ja nopeudestaan. Noottia minä sain käsien käytöstä (saisi olla vakaampi) ja pohkeista (saisi olla nopeammat), sillä vaikka hevonen on kuuma ja herkkä, en saa silti olla käyttämättä pohjetta vaikkei sitä eteenpäin pyytämiseen tarvitakaan. Tämän hevosen kanssa on kyllä ilo tehdä töitä, sillä vaikka tunti oli rankka, ei minulla ollut käytännössä yhtään hiki eikä mikään paikka väsynyt. Masan kanssa kun ratsastuksessa ei tarvitse käyttää voimaa...

Tyttö otti videotakin, koitan koota jonkinlaisen koosteen tänä iltana :)