Laukkavoltteja

Pitkästä aikaa valmennuksessa Inkan silmän alla ja olipas kivaa! Karkasin töistä kesken päivän ja pääsimme ratsastamaan ihanassa auringon paisteessa. Kunnon ratsastuksessa meillä on ollut taukoa, joten etukäteen olin hiukan huolissani kuinka tunnin käy, mutta ihan turhaan. Masa jaksoi hienosti ja teki pyydetyt asiat hyvin, ratsastajalla olikin enemmän ongelmia :)

Alkuverkan jälkeen aloitimme tekemään neliötä ravissa, tavoitteena oli saada heppa kunnolla lyhynemään kulmissa, jotta kulmat tulisivat selkeämmin rungosta läpi. Masa ei kuunnellut pohjetta kovin hyvin, mutta pienellä muistuttelulla keskittyi paremmin. Kentän keskisivulle siirtyessä siirryimme käyntiin ja teimme väistöä sivun. Tämä oli tosi vaikeata, sillä olemme menneet yleensä väistöjä vain joko diakonaalilla tai uralla, ja ilman seinän tai aidan tukea meidän kummankin piti ajatella melkoisesti. Muuten neliötä jatkettiin ravissa ja teimme voltin aina johonkin kohtaan.

Kun väistöt sujuivat käynnissä, siirryimme puolivälissä raviväistöön. Tämä oli tosi vaikea tehtävä, mutta onnistui kuitenkin suhteellisen hyvin, kun sain palikat kohdalleen. Yleensä ensimmäiset askeleet tulivat kuitenkin ilman väistöä ja lopussa Masa poikitti helposti liikaa, mutta hetkittäin meni todella tahdikasta (vaikkakin pientä) väistöä hyvässä muodossa, selkä ylhäällä. Masalle riitti vain muutama käynti-ravisiirtyminen, kunnes saimme luvan tulla koko sivun raviväistöä. Se onnistui selkeästi helpommin, mutta oli toisaalta myös tosi raskas tehdä.

Seuraava tehtävä oli tulla neliötä tuttuun tapaan ravissa, mutta sivun keskellä nostaa laukka ja laukata kulmaan voltti. Haasteellisinta meille oli oikeassa laukassa saada Masa jatkamaan suoraan kohti kulmaa, mutta muuten tehtävä onnistui tosi hyvin! Ihan ensimmäisellä kertaa oikeassa kierroksessa nostin vahingossa vastalaukan, mutta se johtui ainoastaan minusta eikä hepasta. Viimeisillä kierroksilla poni alkoi jo väsyä ja olla raskaampi kädelle ja juosta. Muuten laukat (ja ne voltit!) onnistuivat hyvin ja minä pystyin miettimään omaa istuntaanikin. Tärkeintä olisi muistaa olla ihan irti hepasta sisäjalalla lonkasta saakka, jotta voin käyttää pohjetta paremmin. Vitsit, että on vaikeata! Tänään onkin lonkat olleet ihan jumissa...

Inkan tunnista on jo aikaa, joten oli kiva kuulla, että selkeä ero viime kertaan on näkyvillä. Vaikka Masalle on nyt tullut masua, on lihaksiakin tullut. Erityisen tyytyväinen Inka oli siitä, että meillä on nyt satula, joka ei liiku mihinkään. Niin minäkin!