Pitkästä aikaa kouluratsastusta

Kyllä tätä jo odotettiin! Vihdoin, pitkän tauon jälkeen, pääsin Hannan valmennukseen. Viime kerrasta onkin jo kulunut melkein kolme kuukautta (mihin aika katoaa?!). Hanna kyseli kuulumisia ja kysyi mihin tarvitsemme apua, johon vastasin totuudenmukaisesti, että kaikkeen :) Suurimmat ongelmat meillä on oikeassa laukassa, mutta en oikeastaan voi sanoa, että olisimme hyviä missään vaikka olemme toki menneet valtavasti eteenpäin yleisesti.

Ihan tunnin aluksi teimme siirtymisiä ilman jalustimia. Kylläpä taas huomasi lipsuilun! En edes muista koska olisin viimeksi ratsastanut ilman jalustimia ja alussa olikin todella hutera olo. Pikkuhiljaa alkoi tuntua tutummalta ja istunta taas löytyä. Nyt pitää ihan ehdottomasti tehdä tätä lisää! Seuraavaksi teimme ravissa ympyrää, jolla piti keskittyä taivuttamaan hevosta kunnolla ja pienentämään ympyrää spiraalissa pienemmäksi. Kun päästiin noin 10 metrin volttiin ja aika voimakkaaseen taivutukseen, siirryimme käyntiin. Käynnissä lähdettiin taas isontamaan ympyrää yhä taivuttaen. Masan kanssa sain ohjeeksi polkaista ulkojalustimelle (eli siirtää painoa ulos), jotta suurentuminen tapahtui selkeämmin taivutuksen kuitenkin pysyessä. Sitten vaihdettiin suuntaa ja tehtiin sama uudelleen, ja taas suunnanmuutos jne. Tämä oli todella vaikea tehtävä Masalle ja se kyllä näkyy videosta, etenkin oikea kierros oli vaikea. Hanna sanoi, että suurin ongelma oikeassa laukassa (ympyrällä) johtuu juuri tästä. Masa ei taivu kunnolla oikeasta kyljestä eikä siksi pysty pitämään tasapainoaan. Muutaman kerran ihan alussa Masa meinasi kurvata kentältä pois ja sain tosissani tehdä töitä, että sain ruunan kääntymään takaisin :)

Spiraaliharjoituksen jälkeen ensimmäistä kertaa koskaan pystyin laukkamaan Masalla ihan ok oikeata laukkaa kokonaisen ympyrän. Myös vasen laukka oli enemmän maastosta tuttua ja ehkä parasta mitä kentällä olemme saaneet aikaiseksi. Jihaa! Oma istunta on kyllä siellä ihan hukassa, mutta toisaalta myös tiedän, että se paranee, kun saan laukan rullaamaan paremmin. Nyt teen liikaa, kun muka-varmistelen laukan pysyvyyttä...

Vaikka mitään ihan valtavan hienoja tuntemuksia ei tällä kertaa tullut, tuli taas muistutus kuinka paljon pitäisi noihin perusjuttuihin keskittyä. Hanna kyllä viimeksikin muistutti, että kaikki menee ihan hyvin, jos keskityn taivuttamaan Masaa kunnolla; sitä kautta löytyy myös suoruus. Jotenkin silti en ole osannut taivuttaa oikein oikealle, mutta vasemmalta Masa oli jopa liiankin taipuisa, vaikka asettui sinne huonommin. Masa on hiukan kuin liukas saippua eikä pysy käsissä :) Myös istuntaan pitää taas keskittyä enemmän ja treenata enemmän ilman jalustimia. Pyysin, että Hanna tulisi taas tosi pian uudelleen. Kaipaan kipeästi jonkun sanomaan kentän reunalta milloin vaadin riittävästi, sillä oma tietotaito ei vielä riitä sitä tuntemaan.