Tänään oli vuorossa sitten poistuminen tallin alueelta, joten Otto suuntasi kärryineen tielle ja minä jäin jännittämään tallille puhelin valmiudessa. Ratsastelin sillä välin lyhesti Masan ja juuri kun sain hepan vietyä sisälle, kurvasi Otto kuskeineen paikalle. Kuskien posket hehkuivat ja hymy oli korvissa saakka, kun Otto oli mennyt oikein mallikkaasti ja ravannut hyvin koko matkan. Myös vetojuhta oli tärkeänä; hän oli tehnyt Töitä :)
Kaveri, joka on meitä ollut auttamassa oli aivan innoissaan, sillä jos Otto olisi varsa hän tekisi siitä vielä kunnon ravurin. En nyt tuosta juurikaan ymmärrä, mutta Otto oli kuulemma vetänyt kärryjä ja juossut reipasta ravia ilman pelkoa laukasta. Onhan tuon suvussa suuriakin ravikuninkaita (emänisä on mm. kaksinkertainen kylmäveristen Pohjoismaiden mestari), ehkäpä ne perusjutut ovat siellä jossain geeneissä :) Tuli kuulemma kunnolla heppakuume, niin hyvin tuo meidän monitoimipolle oli viilettänyt tietä pitkin. Tyttökin osasi jo laittaa itse varusteet (melkein) ja sitoa ajon jälkeen ohjat ja muut piuhat siististi kasalle. Sovittiin jo, että ajohommat otetaan vakituiseen treeniin osaksi. Tekee varmasti hyvää sekä kuskille, että hepalle!
Tässä lyhyt pätkä eilisestä, ihania noi koirat kun olivat kanssa niin innolla touhussa mukana :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti