lauantai 2. maaliskuuta 2013

Puoli vuotta

Pian on kulunut puoli vuotta siitä, kun Masa muutti meille ylipainoisena ratsun alkuna. Aika on mennyt vauhdilla, mutta olen onneksi muistanut pysähtyä nauttimaan matkasta enkä vain keskittynyt liikaa saamaan tuloksia. Toisaalta Masa on myös sellainen hevonen, joka on kertonut minulle hyvin milloin mennään liian kovaa eteenpäin ja milloin pitää vain odottaa. Niinpä muutokset Masassa eivät ole valtavan suuria; tiedän, että lyhyemmässäkin ajassa tehdään kilparatsuja, mutta ovat ne silti muutoksia oikeaan suuntaan. Ja mikä (minulle) tärkeintä on Masalla edelleen se pilke silmäkulmassa, hän lähtee töihin innolla ja tekee aina parhaansa. Paitsi tietysti niinä päivinä, kun pakotan Masan töihin häntä kuuntelematta :)

Kun Masa muutti meille syyskuun puolivälissä, aloitimme todella rauhassa. Ensimmäisinä päivinä totutin Masaa uuteen kotiin, karsinassa olemiseen (ensimmäisenä päivänä Masa hyppi siellä pystyyn ja oli hämillään, kun menin sinne hänen kanssaan) ja käsittelyyn eli harjasin, pesin, nostelin jalkoja, kokeilin loimea jne. Selkään uskaltauduin lyhyesti, kun Masa oli ollut meillä viikon. Ensimmäisillä ratsastuskerroilla keskityin vain saamaan Masan liikkeelle, kun pyysin ja pysähtymään, kun pyysin. Alussa hän saattoi pysähtyä kuin seinään, jos heilahdin eli minun piti kertoa hänelle ettei ihan jokaiseen minun liikkeeseen tarvitse reagoida :) Kahden viikon jälkeen uskaltauduimme maastoon ja lokakuun puolessa välissä kokeilin laukata ensimmäisen kerran maastossa. Masa oli kyllä hiukan kummissaan pohjeavuista, mutta kun hoksasin käyttää myös ääntä, nousi laukka. Lokakuun lopussa laukattiin lyhyesti kentälläkin! Lokakuussa Masa tutustui ensimmäistä kertaan myös hierontaan, josta nautti alkuihmetyksen jälkeen kunnolla. Takapolvista löytyi hiukan nestettä, mutta muuten lihaksisto oli ihan hyvässä kunnossa (ei jumissa), joskin rasvaa oli liikaa ja lihaksia liian vähän.

Marraskuussa kävimme ensimmäisessä valmennuksessa ja hiukan ennen sitä sain ensimmäisen kerran kokea kiukuttelua kentällä, kun ilmeisesti Masa oli mielestään jo tehnyt tarpeeksi. Maastoillessa lisäsimme matkaa ja vauhtia, kun otimme mukaan reippaat laukkapätkät "meidän laukkasuoralla". Joulukuussa sain nostettua jo kummatkin laukat pohkeella, maastossa jopa käynnistä. Maastossa Masa siirtyi johtohepaksi ja osoitti olevansa reipas ja rohkea, vaikkakin ravissa Ottoon verrattuna hidas. Tammikuun alussa kävimme maastossa tallikaverin (iso suokki) kanssa ja Masa joutui tosissaan ravaamaan perässä. Teki hyvää ja aukaisi jotain lukkoja, sillä raviin löytyi pysyvästi uusi vaihde! Muuten tammikuussa alkoi olla enemmän pieniä ongelmia, joten päätin ottaa hiukan takapakkia treenien kanssa. Masa kutisi yrttikuurin vuoksi melko paljon, joten ongelmat saattoivat johtua siitäkin ja loppukuusta jäi kaura kokonaan pois ruokavaliosta, ehkä liika valkuainen ärsytti osaltaan. Nyt helmikuussa löysimme onneksi sopivan satulan ja sen jälkeen ratsastaminen on ollut aivan ihanaa!

Kuukausien aikana viikko-ohjelmamme on ollut melko samanlainen koko ajan. Ihan alussa ratsastuskerrat olivat todella lyhyitä, mutta niitä oli kolme-neljä viikossa. Menin usein kentällä vain käyntiä ja ravia kevennellen, ja maastossa paljon reipasta käyntiä ja laukkaa. Nykyisin viikkomäärä on neljä-viisi kertaa ja yksi ratsastus kestää pidemmän aikaa, erityisesti maastot ovat usein noin 1,5 tuntia. Maastoiluja on edelleen suurin osa ratsastuksista. Kentällä en tee edelleenkään kovin pitkään, sillä otan etukäteen jonkin "teeman" ja lopetan, kun se sujuu. Ajatuksena on, etten tylsistytä Masaa vaan koitan pitää tekemisen hauskana.

Paljon on pieniä edistysaskeleita myös maastakäsin otettu: lokakuun lopulla olen kirjannut muistiin, että sain laitettua pääsääntöisesti suitset ilman keskustelua ja että Masa alkoi pysymään paikallaan selkään noustessa. Alussa Masa ei antanut minun koskea päähänsä ja nyt pari päivää sitten suihkuttelin "hoitoainetta" harjaan ongelmitta. Jalat nousee (melkein aina) ilman keskustelua ja karsinassa Masa ymmärtää oman kokonsa suhteessa ihmiseen. Maastakäsin onnistuvat nykyään väistöt, myös etujaloilla hyvin.

Tässä kehitystä kuvien muodossa:

Kuukausien varrelta
Syyskuusta maaliskuuhun

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti