Masan kunto on kohonnut ihan valtavasti, sillä vaikka reissu oli aika rankka ja Masa oli hengästynyt kunnolla aina laukkapätkän jälkeen, hengitys palautui tosi nopeasti. Eikä tullut kunnolla hiki :) Loppumatkasta Masa ei kyllä astunut ihan tasaisesti takajaloilla ja vaikka tyttö sanoi ettei huomaa mitään eroa, nousin kuitenkin selästä ja talutin Masan metsän läpi kotiin. On tuo vaan niin ihana taluttaa, kun seuraa niin kiltisti ja rauhassa minua *sydän*. Niin ja ne jalat olivat tallilla ihan kunnossa eli ehkä vain lihakset olivat väsyneet... Pitää seurata...
Kahden ruunan ja ratsastavan perheen heppakuulumisia. Pääpaino tädin projektiratsu Masalla ja sivuosassa pappaheppa Pena. "Matkanteko ei ole vain puolet hyvista vaan kaikki, mitä ylipäätään on tarjolla. Mitään lopullista perillepääsyä ei ole olemassakaan."
lauantai 19. tammikuuta 2013
Hankitreeniä ja kuvia
Tänään oltiin pitkällä maastoreissulla, onneksi kotiin ehdimme juuri ennen lumimyräkkää. Viime päivinä täällä on ollut reilusti pakkasta, mutta tänään lämpötila nousi noin kymmeneen, joten suuntasimme heti maastoon. Ehkä pakkasista johtuen, tai sitten jostain ihan muusta, pojat olivat huomattavasti normaalia säpsympiä eivätkä olisi halunneet mennä mihinkään. Koko ajan koittivat käyttää tilaisuuden hyväksi ja kääntyä kotiin. Kävelimme reippaasti noin nelisen kilometriä kunnes pääsimme laukkailemaan lumihankeen. Löysimme metsästä oikein mukavan tien, jota ei ole aurattu koko talvena. Lunta oli juuri sopivasti; ei liikaa, mutta kuitenkin sen verran, että jalkoja joutui nostelemaan kunnolla. Tässä pojat jo hiukan innostuivat ja Ottokin pukitteli ihan kunnolla. Nykyään nousee pylly!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)




Ei kommentteja:
Lähetä kommentti