Olen tässä jo nyt muutaman päivän aloittanut kirjoittaa, mutta sitten aina pyyhkinyt tekstin pois. Meillä on ollut jo pari viikkoa hiukan hankalaa Masan kanssa enkä ole ihan varma kuinka tästä eteenpäin. Tänään tosin tallille päästessäni huomasin, että Masa oli huolehtinut akuutimmasta; jälleen etukenkä irti ja vuohisessa haava. Suunniteltu maastoretki jäi siis tekemättä ja päätin vain rapsutella ja hoitaa poikaa kuntoon. Kengittäjä on jo hätyytetty, saas nähdä milloin ehtii tulla...
Mutta siis, ongelmia on ollut. Ei mitään hirvittävän suurta, mutta sellaista pientä, joka ei mielestäni ole normaalia. Ratsastus on ollut haasteellista, en saa Masaa rentoutumaan ja hakeutumaan pehmeästi kuolaimelle enkä onnistu saamaan liikettä rungon läpi rennosti. Eihän tuo nyt mikään itsestäänselvyys ole ollut aiemminkaan, mutta nyt en ole onnistunut edes hetkittäin. Juuri kun hehkuttelin itsekseni kuinka ihana Masa on mennä kolmipalalla, muuttui hän kuin päivässä kuolainta pakoilevaksi. Jännittelyn lisäksi Masa on myös alkanut protestoida voimakkaammin kääntyilemällä ja hyppimällä (ei kunnon pukkeja, mutta sellaista nytkimistä). Jotkut ovat sanoneet, että nuori hevonen vain hakee niitä rajojaan ja kyseenalaistaa mitä pitää tehdä. Toisaalta taas Masa on perusluonteeltaan nyörä ja aiemmin aina todella innokkaasti lähdössä töihin, ainakin maastoilemaan. Nyt sekin on ollut jotenkin eri tavalla nihkeätä.
Kavionivelet ovat olleet välillä hiukan lämpöiset, mutta ei aristavat eikä Masa onnu. Leikkasin muuten tänään klipperillä vuohiskarvat kavionivelen kohdalta pois, nyt pitäisi ulkoilman kylmätä nivelet. Jos tämä ei tehoa, koitan voimakkaampia aineita. Klippaus meni hienosti, kun annoin Masan ensin tutustua klipperiin rauhassa ja pidin sitä käynnissä hetken aikaa ennen kuin siirryin jalkojen kimppuun.
Kuin sattumalta löysin tänään mielenkiintoisen artikkelin nuoren hevosen koulutuksesta, josta vapaasti suomennettuna: "kun hankit täydellisen nuoren hevosen, hän kertoo sinulle kuinka nopeasti voitte edetä". Samassa artikkelissa myös "he eivät kieltäydy tehdäkseen kiusaa, he kieltäytyvät tai hangoittelevat vastaan kun jokin on epämiellyttävää tai he eivät ymmärrä".
Koska eilinen ratsastus kentällä meni taas penkin alle enkä edes vaatinut muuta kuin eteenpäin menemistä, olen alkanut kääntyä siihen, että Masalla on kipuja (tai jumeja) jossain eikä kyseessä ole tahtojen taisto. Voi kunpa hevoset osaisivat puhua!

Eilen juuri tuota tallilla päiviteltiin, kunpa hevoset osaisivat puhua... Toivottavasti pian selviää mikä Masaa vaivaa. On kurjaa kun tietää että jotain on mutta ei tiedä mitä. Tsemppiä!
VastaaPoistaJuttelin aamulla pitkään ihanan kengittäjämme kanssa ja hän epäili kyseessä olevan ennen kaikkea henkinen lukko, vaikka varmasti myös lihakset ja nivelet ovat kovilla. Masa on saanut viettää tähän syksyyn saakka todella rentoa hevosen elämää ja nyt vaatimusten lisäännyttyä, hän ei ole ihan varma miten pitäisi reagoida eli tavallaan kaipaa sitä tsemppausta ja rentoa, mukavaa tekemistä enemmän. Olis se silti kivaa, jos voisi jutella! :)
VastaaPoista