keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Hiano poni!

Kyllä meinas mamman sydän pakahtua ylpeydestä, kun poni meni niin hienosti taitavan ratsastajan alla! Voi rukkaa, kun joutuu normaalisti kestämään minun epäselviä apujani ja heilumista... Mietin kyllä etten uskalla enää itse ratsastaa ollenkaan, mutta onneksi Hanna pakotti minut oman ratsastuksensa päälle selkään. Oli poni mukavasti avuilla, vaikka karkasikin niiltä todella nopeasti :)

Koska kyseessä oli ensimmäinen ratsastus, ei Hanna vaatinut mitään erikoista. Ainoastaan, että Masa liikkui suorana ja reippaasti eteenpäin ja jos poni keskittyi muuhun kuin ratsastajaan, siihen puututtiin. Tärkeätä oli saada rintakehä ylös ja takaosa aktiiviseksi, mutta ilokseni näin Masan myös liikkuvan erittäin rentona ja tyytyväisen näköisenä. Kummasti osaava ratsastaja saa heti avut oikealla tavalla läpi. Se mihin Hanna pystyi parissa minuutissa vie minulta kymmenen kilsaa eli vasta pitkän maastoreissun jälkeen Masa liikkuu allani samanlaisella fiiliksellä ja samanlaisella pyöreydellä, kentällä en ole siihen onnistunut kuin todella lyhyissä pätkissä. Tuli hiukan ranteet auki -fiilis, mutta ei auta muu kuin treenata, treenata!

Laukassa Masa tarvitsee aika paljon apua, mutta tasapaino kuitenkin yllättävän hyvä eikä toispuoleisuus ole kovin voimakasta. Minulla korostui taas oikean puolen hankaluus, mutta todennäköisesti se johtuu suureksi osaksi minusta, ei siis hevosesta. Ei kuulemma ole ihme, että meillä on ongelmia, sillä Masa on edelleen raaka ja vaatii aika paljon apua ratsastajalta. Koska minulla on niin lyhyt ratsastushistoria, en pysty apua antamaan juuri oikealla tavalla, sillä liikaakaan hevosta ei saa auttaa. Ideana on opettaa hevonen liikkumaan oikein ihan itse, ratsastajasta huolimatta :)

Onnekseni huomasin, etten silti ole ponia pilannut ja kokonaisuudessaan Masa oli kuulemma mukavan kevyt suusta ja pehmeä. Ja tärkeintä on Hannankin mielestä ponin hyvä pää; Masa on nöyrä, koittaa parhaansa ja on todella oppivainen. Ei kuulemma ole ihan tavallista, että tavallinen harrastehevonen on näin herkkä ja kevyt. Erityisen tyytyväinen olin, kun Hanna sanoi, että voisi ratsastaa toistekin!

Tässä hienoa menoa:


Ja tässä ei niin hienoa :)


6 kommenttia:

  1. Onpa kivannäköinen tuo Masa :) kyllä se siitä treenillä kehittyy, sekä oma ratsastus, että hevonen! Mutta tosiaan on tärkeää että käy välillä ammattilaisen silmän alla "tarkistuttamassa" :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Treeniä kaivataan kyllä ja uskoisinkin, että tämä kesä tuo paljon hyvää siihen, kun päästään tekemään enemmän (pohjakunto alkaa olla jo hyvä) ja maastoilemaan paljon. Onneksi olen löytynyt tuollaisen ammattilaisen, joka ratsastaa niin kuin minä tykkään ja mikä myös näytti sopivan Masalle hyvin!

      Poista
  2. Blogissani löytyy sinulle haaste!
    http://anujavihru.blogspot.fi/2013/06/vastaus-haasteeseen.html

    VastaaPoista
  3. Höh, unohdin näköjään kommentoida tähän. Mun mielestä Masan meno näyttää myös sun alla oikein hyvältä :) Teistä näkee että kehitytte ratsukkona koko ajan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Kyllä minusta tuntuukin, että koko ajan mennään eteenpäin, vaikkakin aika hitaassa tahdissa. Mutta oikeastaan joka päivä saan olla tyytyväinen edes jostain pienestä jutusta, joka on mennyt paremmin kuin aiemmin. Se kai on tärkeämpää kuin kova vauhti? :)

      Poista