Menimme laukkasuoralle ja päästelimme menemään. Masa laukkasi kivasti, kunnes vaihdettiin kerran Otto menemään ensin. Silloin alkoi kiihdytys, jonka kruunasi maassa ollut puun oksa, joka ilmeisesti näytti hyökkäävän pienen ponin päälle. Niinpä me kiidimme hetken täysin ilman mitään kontrollia Oton ohi. Tyttö pysäytti Oton hölmistyneenä ja Masakin rauhoittui lopulta pysähdykseen, eikä siihen mennyt lopulta edes kauan. Totesimme, että jatkossa kannattaa mennä Masa ensimmäisenä eikä ruokkia yhtään tuota kilpailuviettiä :) Tämän taisin kyllä päättää jo kertaalleen aiemminkin, mutta ehkä kertaus on opintojen äiti...
Laukan jälkeen kotimatkalla annoimme poikien nauttia umpeen kasvaneesta polusta täysin siemauksin. Samalla pyysin tyttöä nappaamaan pari kuvaa tyytyväisestä hepasta ja tyytyväisestä ratsastajasta. Näitä on ihana katsella ensi talvena ja muistella kesää.
Viikonloppuna tyttö kävi Oton kanssa koulukisoissa. Itse kisat menivät penkin alle, mutta muuten olimme taas reissuun tyytyväisiä; Oton kanssa on todella mukava reissata ja olla kisoissa! Lastaukset ja purkamiset menevät hienosti, Otto nauttii olostaan kunhan vaan saa syödä (vaikka kopissakin) ja on kisoissa aina muutenkin edukseen. Tällä kertaa Otto oli verkassa jännittynyt (taisi toivoa olevansa estekisoissa), mutta rentoutui loppua kohti ja liikkui hyvin. Tyttö teki pari väärinratsastusta eikä prosenteilla voi iloita. Muuten pöytäkirjat olivat ihan kivaa luettavaa (tuomarit olivat oikeasti kommentoineet) ja äidin iloksi laukasta tuli seiskoja! Kaippa se on vain pakko myöntää, että vaikka mielestäni näissä koulukilpailuissa on hyvä käydä (kouluratsastus on sitä perusratsastusta!), on tuo ratsukko enemmän esteratsukko. Joten eiköhän niihin keskitytä jatkossakin enemmän :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti