Ukkosta ja säpsyilyä

Eilen suunnitelmissa oli mennä mukavasti kentällä ja verestellä valmennuksen oppeja (edellispäivänä emme ehtineet ratsastamaan). Samalla tytöllä oli suunnitelmissa tehdä viime hetken treeni viikonlopun koulukisoihin, sillä tänään olemme suunnitelleet maastoilevamme. Olemme kumpikin huomanneet, että näille suokkipojille sopii hyvin kisoja ja valmennusta edeltävänä päivänä pidempi maastoreissu, joka sisältää reipasta laukkaa. Ilmeisesti maastossa paikat aukenevat ja pää tuulettuu, jolloin jaksaa taas tsempata kentällä.

Kun pääsimme tallille nousi horisontista tummia pilviä ja alkoi jyristä. Kentällä kumpikin poika oli todella säpsynä ja etenkään Masan kanssa hommista ei tullut mitään. Edelleen olen sitä mieltä, että jos hevonen ei ole rento, ei ratsastuksesta ole mitään hyötyä, sillä silloin hevonen oppii yhdistämään asioita väärin. Tästä itse asiassa oli juuri tehty tutkimuskin: palkkioita käyttävillä ratsastajilla (vaikka palkkiot olisikin annettu väärin) ongelmia ratsastuksessa on vähemmän kuin rankaisemista koulutustapana käyttävillä. Tästä johtopäätöksenä tutkijat epäilevät, että hevoset oppivat nimenomaan tunnetiloja eli rennossa mielentilassa opittu asia opitaan paremmin ja sitä myös toistetaan mieluummin.

Joka tapauksessa, meidän eilinen ratsastus meni hiukan penkin alle, mutta niissä lyhyissä pätkissä, kun Masa malttoi keskittyä minuun, meni hän todella kivasti ja rennosti. Selkeästi jo yksi Hannan ratsastus auttoi siinä, että Masa hakeutui helposti pyöreäksi, mutta liikkui samalla mukavan energisesti. Tätä lisää!