Mukava viikko

Alkuviikon ratsastelut tein ilman satulaa (ja tyttökin kävi selässä yhtenä päivänä) ja Masa toimi oikein mukavasti. Rentous on ilman satulaa hyvin erilaista ja Masa liikkuu pyöreämpänä ja edestä tasaisempana. Käyntiä kummempaa en paljon pysty menemään, kun oma istunta heiluu ja heppa ihmettelee mitä pitäisi tehdä. Korvat pyörii kuin hyrrät :)

Ihana aurinkoinen ilta

Keskiviikkona rohkaisin mieleni ja suuntasin ilman satulaa pellolle! Riimunarun laitoin kaulalle "kauhukahvaksi", josta on hyvä ottaa horjahtaessa kiinni, mutta tällä kertaa se oli turha. Vaikka poni oli reipas, oli se myös tosi iloisen oloinen ja meillä oli oikein mukava kävelylenkki. Raviakin mentiin hiukan, mutta lähinnä vahingossa. Kävelylenkin jälkeen tein vielä kentällä muutamia pohkeenväistöjä, joista ensimmäiset onnistuivat tosi hienosti. Sitten Masa taas tuntui funtsivan tehneensä riittävästi ja aloitti steppailun. Pohkeenväistöt onnistuvat nykyisin ihan hyvin ja yleensä pelkällä painolla ja ne ensimmäiset tuntuivat oikeasti hyviltä, ristiinastunta oli jo aika voimakasta.

Torstai ja perjantai olivat vapaapäiviä, kun halusin Masan olevan innoissaan lauantaiaamun tunnilla. Suunnitelma onnistui ja poni vaikutti epäsopivasta satulasta huolimatta kivalta. Jonkin verran jännittymistä oli, muttei pahasti. Enemmän ongelmia tuotti taas ratsastaja, joka ei osannut oikeassa rytmissä ratsastaa ja hellittää. Erityisesti oikeassa laukassa, joka on periaatteessa Masan vahvempi, itse teen aivan liikaa virheitä. Pitäisi oppia paremmin vaikuttamaan sekä olemaan vaikuttamatta eli ratsastamaan eteenpäin ja toisaalta tekemään pieniä puolipidätteitä, jotta heppa olisi oikein kuulolla, mutta vain tosi pieniä ja selkeitä apuja. En tiedä onko kaikki hevoset samanlaisia, mutta ainakin nämä meidän suokit ovat todella tarkkoja siitä, ettei saa tehdä liikaa ja puristamaan ei missään nimessä saa jäädä, jos ei halua, että heppa kirmaa paikalta kuuntelematta yhtään. Mutta toisaalta taas ihan vain matkustamallakaan ei selviä...

Tunti oli oikein mukava ja teimme ensin neljäsosa ympyröitä voimakkaassa myötäasetuksissa, sitten suora vasta-asetuksessa. Sen jälkeen neljäsosa ympyrä takapään väistöjä ulos. Näitä teimme sekä käynnissä että ravissa. Laukassa teimme vain pääty-ympyröitä hyvässä temmossa ja suorilla siirryttiin käyntiin. Tämä meni enemmän säätämiseksi, mutta toisaalta nykyään pystymme tekemään töitäkin eikä meno mene pelkkään vauhtikirmailuun :)

Onneksi Masan selkä on aivan ihana ilman satulaa ratsasteluun! Leveä ja pehmeä eikä selkärankakaan juuri tunnu. Huomasin kyllä, että lavat tulevat voimakkaana taakse, joten satulalle jälleen yksi haaste lisää leveyden ja lyhyyden lisäksi. Mitään satulaehdotuksia en ole vielä edes saanut, ainoastaan muutaman tarkentavan kysymyksen ja toteamuksen, että saattaa olla haastavaa. Kivaa....