Sunnuntaiaamu alkoi ihanalla maastolenkillä poikien kanssa. Masa kävi kierroksilla lähtiessä; steppaili tiellä ja pihassa, ja oli ihan innoissaan, kun pääsimme metsään ravaamaan. Päätimme lähteä uusille poluille, joiden päässä on pitkä hiekkatie. Laukkasimme ja nauroimme, niin kivaa oli päästellä hyväpohjaisella tiellä! Vasenta laukkaa en saanut millään nostettua suoralla, joten vielä ennen kotiin kääntymistä kävimme laukkaamassa sitä hiekkamontun pohjalla ympyröillä. Vitsit tuon hevosen kanssa on kivaa maastoilla!!
Viime kerroilla maastossa laukkaaminen on ollut ekstrakivaa, kun Masa on ollut mukavan reipas eikä ole väsähtänyt pidemmälläkään matkalla. Liekö ruokinnan muutos lisännyt energiaa? Tai ehkä se on pelkkä syksy ja/tai kohonnut kunto. Itsekin olen hoksannut jotain uutta istunnasta ja löytänyt paremmin tasapainon kevyessä istunnassa. Suurin oivallus on ollut, että lantio pitää jäädä pystyyn ja ylävartalon kääntyä enemmänkin navan kohdalta etukenoon. Aiemmin olen kallistunut liikaa kääntäen samalla selkäni hiukan notkolle.
 |
| Herätys... |
Koska aurinko paistoi iltapäivällä kauniisti, palasimme tallille ja vaihdoin Masalle uuden riimun. Tytön piti ottaa uusia rakennekuvia, mutta maastoreissusta väsähtänyt ei näyttänyt parastaan. Suurimmassa osasta kuvissa poni oli niin vetelän näköinen, ettei niitä kehtaa missään julkaista :) Rakenneosion puolesta onnistuneissa kuvissa lämpöisestä auringosta rentoutunut poni roikotteli eikä niistäkään tullut julkaisukelpoisia. Kaikkihan varmaan ovat jo nähneet
tämän? En halua traumatisoida lapsia...
 |
| Hassu poni |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti