Erilaiset päivät

Käsittelykurssin jälkeen Masa on ollut kuin toinen heppa, eipä ole enää ongelmaa taluttaessa iholle tulemisesta vaan Masa seuraa sopivalla etäisyydellä löysällä riimunarulla. Karsinassa Masa seisoo tyytyväisenä paikoillaan, kun laitan häntä kuntoon eikä nyplää namin toivossa. Hän kuitenkin haluaa edelleen olla lähellä, mutta erilaisella energialla kuin aiemmin. Kati sanoikin, että hevonen saa olla lähellä, mutta hevosen kuuluu tulla ihmisen luo ikäänkuin kysyen "saanko tulla?". En todellakaan halua opettaa Masalle niin voimakasta minun omaa tilaa, ettei hän tule lähelleni ollenkaan :)

Masaa ärsyttää, kun Otto tulee liki

Masalla on nyt ollut muutama erilainen ratsastuskerta takana, sillä ensin kaverini (joka oli jo mukana koeratsastuksessa) ja sitten tyttö ratsastivat. Kaveri ratsasti Masalla ensimmäistä kertaa sitten tammikuun alun, jolloin tarkoituksena oli testata esteiden hyppäämistä. Se kertahan ei mennyt ihan putkeen eikä esteiden yli päästy, kun Masa ei vain tajunnut hyppäämisestä mitään. Nyt ratsastus meni selkeästi paremmin ja vaikka Masa oli alussa hiukan ihmeissään uudesta ratsastajasta, meni hän lopulta reippaasti, mutta rennosti hyvällä askelella eteenpäin. Oli hienoa katsella kentän laidalta menoa, on minun heppani aika hieno! Ravissa alkaa olla jo swungia ja etujalatkin nousevat eikä liike ole maahan sidottu. Samat ongelmat laukassa ja tietyissä kulmissa oli myös lainakuskilla, mikä sinänsä lämmitti mieltä; ei se ihan pelkästään ole ratsastajasta kiinni :) Ilmeisesti ratsastajana tyttö on enemmän samanlainen kuin minä, sillä Masa oli heti hyvin rento eikä ihmetellyt uutta kuskia. Oikea laukka ei noussut kunnolla, mutta muuten ratsastus meni oikein hyvin eikä ongelmia niissä tietyissä kulmissa ollut juurikaan. Sitäkin menoa oli oikein mukava katsoa!

Itse ratsastin samaan aikaan Otolla ja kyllä se onkin pieni! Korkeudeltaanhan hepat ovat aika samanlaisia, mutta Otto on niin älyttömän kapea, että ihan hirvitti :) Vaikka Oton ravi on parantunut selkeästi, oli minulla todellisia ongelmia istua pienissä liikkeissä mukana ja keventäminenkin tuntui kuin olisi saanut pomppia duracel-pupun lailla. Tiedän, että Otto on suomenhevoseksi mukava ja kevyt ratsastaa, mutta ero Masaan on melkoisen suuri. On hyvä aina välillä ratsastaa toisilla hevosilla, mutta kyllä minun täytyy myöntää, että tuo ihan ikioma on se kaikista paras!

Tänään luovutin ja laitoin Masalle ihottumaloimen (kylläpä oli hassun näköinen), mutta toivottavasti auttaisi eikä häntä kuluisi tänä kesänä nysäksi. Bongasin tänään ensimmäiset lentävät ötökät, mutta luulisin, että Masa on ennen kaikkea herkkä auringonvalolle, koska reagointi alkoi jo viime viikolla. Yrtit eivät siis auttaneet vaikken usko niistä olleen haittaakaan, niin paljon paremmassa kunnossa karva ja koko heppa on nyt ollut.