torstai 25. huhtikuuta 2013

Mitäs sitten tekis?

Nyt on jotenkin ajatus hukassa koko ratsastuksesta; minä kaipaan jo maastoon ja niin kaipaa hevonenkin. Eilen ratsastimme kentällä ja vaikka kaikki oli periaatteessa ihan hyvin, olin itse jotenkin hukassa ja niin oli Masakin. Tiedä sitten kumpi ruokkii kumpaa, mutta blaah...

Koitin saada Masaa kävelemään rentona selän yli. Se meni ehkä aavistuksen penkin alle tuulen vuoksi, mutta hetkittäin tuli ihan ok pätkiä. Ravista puuttui sellainen into ja rentous, mutta säpsyilyjä ei tullut vaikka monesti huomasin, että Masan olisi tehnyt mieli pinkaista karkuun. Laukka meni tuttuun tapaan hiukan hankalasti. Laukka siis nousee hienosti, mutta siinä mennään juuri sinne mihin Masa haluaa eikä sinne minne minä haluaisin. Tulee kyllä vaikka kuinka hienoja (pieniä) laukkavoltteja ja vastalaukkakaaria, kun Masa kurvaa haluamaansa suuntaan.

Hetken naureskeltuani meidän säätämiselle, päätin kokeilla nostaa laukkaa ainoastaan suoralla linjalla kentän keskellä. Masa oli ihan ihmeissään, kun teinkin vain noston ja laukkasin muutaman askeleen kunnes siirsin raviin. Nostot onnistuivat hienosti, mutta Masan oli todella vaikea laukata suorassa, etenkin oikeassa laukassa lähti takapää seilaamaan. Muistaakseni maastossa ei ole ollut tätä ongelmaa, joten ehkä olen keskittynyt liikaa ympyrän laukkaamiseen kentällä. Muutaman kerran jälkeen Masa tajusi idean ja alkoi ennakoida liikaa. Jotenkin minusta tuntuu, että tämän hevosen kanssa ei voi paljon kouluratoja treenata...

Masa on ollut jonkin aikaa kentällä aavistuksen tahmea. Luulisin tämän johtuvan siitä, ettemme ole päässeet kunnolla maastoon pitkiin aikoihin. Kaipaan itsekin jo todella paljon reipasta, pitkää ravipätkää ja kunnon viilettämistä laukassa. Mitä pidempi maastoreissu on edellisenä päivänä ollut, sitä mukavampi Masa on ollut ratsastaa seuraavana päivänä kentällä. Minulla ei riitä hermot (sen paremmin kuin hepallakaan) hinkata samoja juttuja kentällä päivästä toiseen. Kuitenkin lihaskuntoa pitäisi kehittää eikä se kehity pelkällä levolla. Pitäisi siis keksiä jotain kivaa ja monipuolista tekemistä, mikä olisi kuitenkin meidän tasojen rajoissa. Ideoita?

5 kommenttia:

  1. Moikka!

    Monipuolisuudesta sen verran tuli mieleen, että jos ei esteitä halua koulutuuppauksen lisäksi mennä niin puomitkin piristää ja niiden avulla voi saada sileään työskentelyyn paljonkin helpotusta esim tasapainon ja koordinaation, sekä teiden ratsastukseen.

    Sen lisäksi maastakäsin työskentely on hyödyllistä; Nallen kanssa tehtiin tänään juoksutusvyön ja apuohjien kanssa kaikkea sellaista, jonka uskoisin olevan hyödyllistä myös ratsastuksellisesti. Eli juoksutin temponvaihteluita ja säädin työskentelymuotoa ohjien avulla. Hepalla tuli jopa ihan hiki :)

    Sulla on paljon hyviä ajatuksia tässä blogissa ja tykkään kovasti lukea tätä :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti vinkeistä ja kohteliasuudesta!

      Meidän puomi/esteura kariutui heti alkuunsa, kun Masa ei oikein hoksannut esteitä, mutta pelkkiä puomeja voisin kyllä kokeilla taas pitkästä aikaa. Tekisi varmasti hyvää kummallekin! Nyt vasta hoksasin, että olen joskus aikoja sitten tilannut ulkomailta myös esteratsastukseen keskittyviä kirjoja, niistä varmasti löytyy hyviä harjoituksia ihan puomeilla tehtäväksi.

      Maastakäsin tekeminen on kyllä hyvästä (niin kuin juuri muutama päivä sitten hehkutin), mutta meillä on se ongelma, että olen itse todella aloittelija niissä hommissa ja Masa herkkä. Hän paineistuu todella helposti, jos ei ymmärrä minua ja sitä tapahtuu usein. Ei siis kovin hedelmällinen pohja laadukkaalle työskentelylle... Mutta kyllä me vielä opitaan! :)

      Poista
  2. Mulla on vähän sama ongelma, eli miten keksiä tarpeeksi vaihtelevaa tekemistä. Kenttä on meillä vain osittain käytössä koska toisessa päädyssä on routakuoppia, maastoihin ei pääse märkyyden ja routakuoppien takia. Maneesissa mennään aika pitkälti. Tallin ympärillä olevat sänkkärit on onneksi sen verran kuivunut että siellä voi kävellä sen sijaan että mentäisiin autotietä eestaas.

    Suosittelen kokeilemaan puomeja! Itse ainakin tykkään niitä mennä ja hepalle ne on hyvää jumppaa ja mukavaa vaihtelua.

    VastaaPoista
  3. Itse olen näin true koulutuupparina huomannut, että puomit piristää työskentelyä kummasti olematta silti "vaarallisia" :) Nalle hyppää kyllä mitä eteen laittaa, mutta itsellä on pelko (vaikkei mitään ikinä olekaan tapahtunut), joten yksittäisistä puomeista ollaan lähdetty. Jos Masa ei ymmärrä esteiden päälle, niin puomit voisivat tosiaan olla hyvä ensiaskel ja piristys!

    Kirjoista voi olla tosi paljon apua, varsinkin jos ei itse keksi mitä tekisi! Meidänkin talli on täynnä kansallisen tason esteratsastajia, jotka lukee kirjoista erilaisia harjoituksia :)

    Oisko sulla joku henkilö tiedossa, jonka voisit pyytää pitämään maastakäsin tunteja? Itse olen ottanut muutaman tunnin ja ovat auttaneet paljon ja sieltä saanut hyviä vinkkejä ongelmatilanteita varten. Huiputhan opettaa hevosilleen piaffit sun muut ensin maasta, joten on kyllä hyödyllistä. Nyt vaan opettelemaan jonkun avustuksella niin hyvä tulee :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kyllä on tiedossa henkilö, joka voi maastakäsin auttaa. Ja tarkoituksena onkin pyytää häntä tässä lähiaikoina käymään :)

      Puomeja mentiin talutuksessa toissapäivänä ja se oli kyllä hauskaa. Seuraavaksi kokeilen ratsastaen :)

      Poista